Kunnanvaltuusto
Pöytäkirja 25.05.2022/Pykälä 31

Kunnanhallitus 11.10.2021 § 293 

 Valmistelija vs. hallintojohtaja Riku Rekonen

Kunnanvaltuuston kokouksessa 29.9.2021 valtuutettu Heikki Hakala jätti Kokoomuksen valtuustoryhmän laatiman ja 39 valtuutetun tai varavaltuutetun allekirjoittaman aloitteen "Kirjallinen vaikutustenarviointi päätöksentekoon julkiseksi".

Kunnanvaltuusto lähetti valtuustoaloitteen kunnanhallituksen valmisteltavaksi.

Toimivalta: Lempäälän kunnan hallintosäännön 14 luvun 1 §:n kunnanhallitus on toimivaltainen päättämään asiasta.

Lisätietoja vs. hallintojohtaja Riku Rekonen 050 3839 076.

Esittelijä Kunnanjohtaja

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen hallintoprosessille valmisteltavaksi.

Päätös Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Otteet hallintoprosessi

Kunnanhallitus 16.05.2022 § 117 

 Valmistelija vs. hallintojohtaja Riku Rekonen ja johdon erityisavustaja Tuulia Rinne

Valtuustoaloitteessa esitetään, että luottamushenkilöiden päätöksenteon tueksi laadittaisiin kirjallinen vaikutustenarviointi niistä asioista, joihin esitetyllä päätöksellä on suora tai epäsuora vaikutus. Valtuustoaloitteessa esitetään, että päätökset tulisi perustella siten, että myös jälkikäteen on ymmärrettävissä, mihin tilanne- ja toimintaympäristöarvioon päätökset ovat perustuneet.

Valtuustoaloitteessa erilaisiksi vaikutuksenarvioinnin kohteiksi nostetaan: kuntalaisvaikutukset (ihmisiin kohdistuvat vaikutukset), ympäristövaikutukset, organisaatio- ja henkilöstövaikutukset sekä taloudelliset vaikutukset (sis. yritysvaikutukset). Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet toteavat, että he ovat valmiita pohtimaan ja priorisoimaan niitä teemoja, jotka ovat Lempäälän kannalta keskeisimpiä vaikutustenarvioinnissa.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Kuntaliiton 2011 julkaisemassa oppaassa "Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa" vaikutustyypit jakautuvat kuntalaisvaikutuksiin, ympäristövaikutuksiin, organisaatio- ja henkilöstövaikutuksiin sekä taloudellisiin vaikutuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) nostaa esiin kuntalaisvaikutusten (ihmisiin kohdistuvat vaikutukset) alalajit: lapsivaikutukset, sukupuolivaikutukset, terveysvaikutukset, sosiaaliset vaikutukset, yhdenvertaisuusvaikutukset ja kielelliset vaikutukset.

Lempäälän kuntastrategiasta johdetussa talousarviossa 2022 kunnan kolme poikkihallinnollista teemaohjelmaa ovat 1) terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, 2) hiilineutraali kunta 2030 (HINKU) ja 3) lapsiystävällinen kunta. Käytäntö ohjaa huomioimaan päätöksenteossa lapsen edun sekä arvioimaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia. (UNICEF).

Kunnanvaltuusto on 27.5.2021 § 36 käsitellyt sivistyslautakunnan valmisteleman valtuustoaloitteen "Valtuustoaloite, lapsivaikutusten arviointi osaksi kunnan päätöksentekoa ja lapsiin kohdistuvaa toimintaa". Tällä hetkellä sivistyspalveluissa valmistellaan lapsivaikutusten arviointia. Lisäksi Lempäälän hallintosäännön mukaan elinvoimajaosto kehittää yritysvaikutusten arviointia ja soveltamista. Näin ollen kunnassa on jo tunnistettu teemoja, joiden osalta vaikutustenarviointia toivotaan tehtävän.

Vaikutustenarvioinnin rajaaminen päätöksittäin

On olennaista keskittää vaikutustenarviointi vain niihin päätöksiin, joilla on vaikutuksia tarkasteltuihin kohteisiin (yritykset/yrittäjät, lapset). Ensimmäisenä tehtävänä on siten tunnistaa, tuleeko valmistelussa ylipäänsä toteuttaa vaikutustenarviointi. Suomen Yrittäjät näkee yritysvaikutustenarvioinnin tärkeäksi seuraavissa päätöksissä:

. Toimintaa ohjaavat suunnitelmat esim. kuntastrategia ja hankintastrategia

. Palvelujen ulkoistukset ja hankintamenettelyt

. Kaavat ja -muutokset sekä liikennesuunnitelmat

. Yrityksiin vaikuttavat hankkeet, kuten aluemarkkinointi

. Yritysten toimintaa säätelevät ohjeet ja lupamenettelyt

. Palvelusetelin käyttöönotto tai muutokset

THL:n mukaan lapsivaikutuksia tulee arvioida, kun tehdään esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun toimintaympäristössä lapsiin kohdistuvia päätöksiä. Käytännössä hyvin monella päätöksellä on vaikutuksia lapsiin: esimerkiksi lähipalveluita, lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluita, lasten ja nuorten harrastustoimintaa, joukkoliikennettä, kevyen liikenteen väyliä tai lasten ja perheiden toimeentuloa koskevissa päätöksissä tulisi toteuttaa lapsivaikutustenarviointi. THL (2010) nostaa esiin lapsivaikutustenarvioinnin myös seuraavia palveluita koskevissa päätöksissä:

. terveydenhuollon palvelut

. varhaiskasvatuspalvelut, esiopetus, perusopetus

. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta

. toisen asteen koulutuksen järjestelyt

. kirjastopalvelut, lasten kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut

. liikenne

. nuorisotyö ja kansalaistoiminta

. lasten kuntouttavat palvelut, sosiaalityö

. rakentaminen ja kaavoitus

. lapsiperheiden palvelukokonaisuuksien organisointi

. lapsinäkökulman huomioiminen päätöksenteossa

Ennakkoarviointia ei toteuteta oikaisuvaatimuksissa, viranhaltijoiden nimeämisissä eikä tiedoksi merkittävissä asioissa, eikä myöskään lautakunnan toimialaan kuuluvissa erityisasioissa (kuten yksilöhuoltojaoston asiat) (Kuntaliitto).

Vaikutustenarvioinnin rajaaminen päätöksentekijöittäin

Vaikutustenarvioinnin voi rajata myös päätöksentekijän mukaan. Kunnissa vaikutustenarvioinnin ulkopuolelle on rajattu muun muassa viranhaltijapäätökset, jotka ovat usein rutiinipäätöksiä ilman kauaskantoisia vaikutuksia. Lempäälän kunnan hallintosäännössä viranhaltijoille jaettu toimivalta kuuluu pääosin rutiinipäätösten joukkoon. Todettakoon, että valtuustoaloitteessa esitetään nimenomaan toimielinten päätöksistä tehtävää vaikutustenarviointia, joka toimisi luottamushenkilöiden päätöksenteon tukena ja menneiden päätösten tulkitsijana. Näin ollen myös Lempäälässä on lähtökohtaisesti syytä rajata vaikutustenarvioinnin ohjaus koskemaan vain toimielimiä (valtuustoa, kunnanhallitusta, lautakuntia ja jaostoja).

Vaihtoehtoja vaikutustenarvioinnin kirjalliseen raportoimiseen

Suomen Yrittäjät on koonnut esimerkkejä yritysvaikutusten arvioinnin toteuttamisesta kunnissa. Kunnat toteuttavat yritysvaikutusten arviointia omiin organisaatioihinsa ja toimintamalleihinsa sopivilla tavoilla. Raportointitavat edellä mainituissa kunnissa on luokiteltavissa seuraaviin "lautakuntatasoisten" päätösten osalta:

. määrämuotoinen täytettävä lomake (Heinola, Mikkeli, Liminka, Iisalmi)

. yritysvaikutusten tunnistamislomake ja arviointilomake sekä sanallinen arvio valmistelutekstiin (Pori, Varpaisjärvi)

. ei omaa lomaketta, muutama lause osana valmistelutekstiä (Kajaani)

. yritysvaikutusten kuvaaminen valmistelutekstiin vapaassa muodossa, valmistelijan apuna kysymyspatteristo pohdintaan (Lieto)

Arvioinnin osana voidaan pyytää myös lausuntoja sidosryhmiltä ja muilta, joihin päätöksellä olisi vaikutusta. Arvioinnin yhteydessä syntyneet loppupäätelmät voidaan esittää asioiden esittelytekstissä omana kappaleenaan (Pori, yritysvaikutusten arviointi).

Tampereen ympäristökunnissa vaikutustenarviointia on käytössä eri tavoilla. Hämeenkyrössä on käytössä lomake ja arviointiin otetaan mukaan yritysvaikutusten ja ilmastovaikutusten arviointi. Hämeenkyrön kunnanhallitus on 8.3.2021 hyväksynyt vaikutusten ennakkoarviointi -ohjeen valmistelijoille ja esittelijöille. Ohjeessa linjataan mm. milloin ennakkoarviointi tulee tehdä, miten se tehdään ja miten arvio liitetään osaksi valmistelua ja päätöksentekoa. Nokian kaupunginhallitus on hyväksynyt 23.4.2018 vaikutusten ennakkoarviointi Nokian kaupungin päätöksenteon valmistelussa -ohje valmistelijoille ja esittelijöille. Ohjeessa linjataan milloin arviointi on tehtävä ja yksilöidään arvioitavat näkökulmat.

Jälkiarvioinnissa tarkistetaan, miten arvioidut vaikutukset toteutuivat

Jotta vaikutustenarvioinnissa on mahdollisuus oppimiseen ja sen taltioimiseen, on tärkeää, että päätöksen toimeenpanoa ja päätöksen vaikutuksia seurataan. Kuntaliitto huomioi, että varsinaisen päätöksenteon jälkeen on vielä päätettävä, miten, kuka ja millä aikataululla päätöksen toteutumista ja vaikutuksia arvioidaan. Toteutumista tulisi seurata kunnassa sovitun menetelmän mukaisesti.

Jälkiarvioinnin käyttöönottaminen edellyttää selkeää ennakkovaikutustenarviointia, jotta jälkiarviointi voidaan vaivattomasti kohdistaa niihin vaikutuksiin, jotka oletettiin syntyvän päätöksen seurauksena. Jälkiarviointi lienee helpointa tehdä, kun vaikutukset on mitattavissa määrällisesti. On kuitenkin huomioitava, että monessa tilanteessa vaikutukset voidaan ennakoida vain laadullisesti ja näin ollen jälkiarviointikin perustuisi samankaltaiseen tulkintaan. Erityisesti yritysvaikutusten osalta on hyödyllistä käyttää yrityskentän kokemuksia ja näkemyksiä jälkiarvioinnin toteuttamisessa.

Vaikutustenarvioinnin laaja käyttöönotto edellyttää toimintakulttuurin ja henkilöstön osaamisen kehittämistä

Yritysvaikutusten arviointi vaatii osaamista tunnistaa päätösten vaikutuksia yrityksiin. Käytännössä yritysvaikutusten arviointi edellyttää niin esittelijältä kuin valmistelijoiltakin yritysvaikutusten arviointiin liittyvän osaamisen kehittämistä. Yritysvaikutusten arviointi edellyttää myös hyvää kunnan elinkeinorakenteen ja toimintaympäristön tuntemusta. Vastaavalla tavalla myös esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi ja talousvaikutusten arviointi edellyttävät osaamista. Onnistunut toimintatavan muutos edellyttää riittävää sitoutumista ja resursointia. On myös mahdollista, että vaikutustenarvioinnin toteuttaa asian valmistelijan sijaan tehtävää varten koottu erillinen työryhmä.

Vaikutustenarvioinnin käyttöönotosta ja toimeenpanosta

Yleisellä tasolla päätöksenteon vaikutusten arviointia suoritetaan palvelualueilla ja prosesseissa jatkuvasti. Tehtyjen päätösten vaikutusten jälkikäteinen arviointi on osa toiminnan eri osa-alueiden seurantaa. Tällaisia ovat esimerkiksi valtakunnalliset ja seudulliset vertailut, tilastotiedot ja kunnan talouden ja toiminnan seuranta. Tehtyjä päätöksiä arvioidaan jälkikäteen muun muassa edellä mainitulla seurannalla. Esittelijä vastaa asioiden asianmukaisesta valmistelusta toimielimelle eli päätöksenteon pohjaksi annettujen tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä, joten päätösten vaikutuksia eri näkökulmista tulee pohtia asioiden valmistelussa.  Systemaattista kaikki näkökulmat järjestelmällisesti huomioon ottavaa vaikutustenarviointia ei ole kuitenkaan käytössä eikä esimerkiksi asioiden esittelyteksteissä tuoda erikseen esille päätösvaikutusten positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia eri näkökulmista. Jotta menettely voidaan ottaa asianmukaisesti käyttöön, tulee vaikuttavuusarvioinnin periaatteista laatia tarkoituksenmukainen ohjeistus. Menettelyn käyttöönotossa tulee selkeästi linjata se, millaisia päätösehdotuksia valmisteltaessa menettely otetaan käyttöön.

Politiikan olisi ohjattava vaikutustenarvioinnin käyttöä, suuntaa ja raportointitapaa mm. seuraavasti:

1) milloin vaikutuksenarviointi tehdään,

2) mitkä ovat tarkemmin ne kysymykset, joihin halutaan vastaus osana valmistelua ja

3) missä muodossa vaikutustenarviointi tehdään.

Hallinto toimeenpanee politiikan linjaukset huolehtimalla, että 1) valittua raportointitapaa noudatetaan ja että 2) vaikutustenarvioinnin osaamista kehitetään. Toimielimen esittelijä vastaa viimekädessä siitä, että toimielimelle viedyt päätökset ovat riittävästi valmisteltuja ja sisältävät asianmukaisen vaikutuksenarvioinnin. Myös luottamushenkilöiden tulee seurata vaikutustenarvioinnin toteutumista.

Nyt päätettäväksi ei tuoda valmistelun ja päätöksenteon osallistavia tapoja, vaikka niillä onkin olennaisia yhtymäpintoja vaikutustenarviointiin. Tässä vastauksessa valtuustoaloitteeseen kuvataan vaikutustenarviointia ja sen toteuttamista sekä esitetään tahtotila vaikutustenarvioinnin käyttöönottoon Lempäälän kunnassa.

Hallintosäännön 5 luvun 1 §:n mukaan kunnanhallitus vastaa palvelutoimintojen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Päätösten vaikutustenarviointi liittyy kaikkiin kunnan toimintoihin ja toimielimiin, joten vaikutustenarvioinnin yleinen ohjeistus tulee valmistella kunnanhallituksen ohjaamana. Toimintamallin valmistelun on hyvä tapahtua laajasti eli lautakuntien lisäksi mukana olisivat myös jaostot. Tavoitteena on toteuttaa valmistelu niin, että vaikutustenarviointi voidaan ottaa osaksi päätöksentekoa vuoden 2023 alusta lukien.

Päätösten vaikutustenarvioinnilla arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia mm. päätöksenteon avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen sekä osallistumisen kokemukseen. On myös huomioitava, että vaikutustenarviointiin sisältyy myös epävarmuutta. Mitä pidemmän aikavälin vaikutustenarvioinnista on kyse, sitä enemmän epävarmuuksia siihen sisältyy. Epävarmuutta sisältyy myös lyhyen aikavälin tarkasteluun. Ennen lopullista päätöstä menettelyn käyttöönotosta on tarpeen tehdä kokeilu muutamien päätösten kohdalla ja hyödyntää kokeilun tuloksia ennen kuin päätetään vaikutustenarvioinnin vakiinnuttamisesta osaksi päätöksentekoa.

Lisätietoja vs. hallintojohtaja Riku Rekonen 050 3839 076.

Esittelijä Kunnanjohtaja

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy selostusosan mukaisen lausunnon valtuustoaloitteeseen ja toteaa asian loppuun käsitellyksi.

Päätös Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Kunnanvaltuusto 25.05.2022 § 31  

468/00.01.02/2021  

Lisätietoja vs. hallintojohtaja Riku Rekonen 050 3839 076.

Päätösehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy selostusosan mukaisen lausunnon valtuustoaloitteeseen ja toteaa asian loppuun käsitellyksi.

Päätös Kunnanvaltuusto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.