Kasvatus- ja opetuslautakunta
Pöytäkirja 16.09.2025/Pykälä 92

Kasvatus- ja opetuslautakunta 16.09.2025 § 92  

768/02.02.00/2025  

 Valmistelija talouspäällikkö Kari Auvinen, sivistysjohtaja Nina Lehtinen

Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 27.8.2025 § 88 kokonaistalouden suunnitteluohjeen ja vuoden 2026 talousarvioraamin. Tavoitteena on, että taloussuunnitelmakauden 2026–2028 tuloslaskelmavuodet ovat yhteenlaskettuna tasapainossa ja viime vuosien alijäämäisyyskehitys katkeaa.

Kuntien pidemmän aikavälin taloussuunnitteluun kohdistuu tällä hetkellä isoja muutostekijöitä, joiden tarkempaa vaikutusta ei voida vielä arvioida. Esimerkkeinä tästä ovat mm. verotulokehityksen epävarmuustekijät, tulevan valtionosuusuudistuksen vaikutukset tai työllisyydenhoidon kokonaiskustannusten kehittyminen. Kuitenkin uuden valtuustokauden päätöksenteon tueksi on välttämätöntä kuvata suunnitteluohjeella ja talousarvioraamilla talouden realiteetit. Talousarviovalmistelussa tulee korostaa sitä kulu- ja tuottokehityksen osuutta, johon kunnalla itsellään on harkinta- ja toimeenpanovaltaa.

Suunnitteluohjeen toimielinkohtaiset raamit ovat varsin tiukat, sillä toimielinten käyttötalousmenoja hillitään valtuuston keväällä 2024 hyväksymän sopeutusohjelman toimenpiteiden vaikutuksella. Keväällä 2025 neuvoteltujen yleisten kunta-alan palkkasopimusten merkittävien henkilöstökuluvaikutusten lisäksi palvelualueiden esittämistä muista tarpeista on pystytty talouden tasapainotavoitteeseen tähdättäessä ottamaan huomioon vain murto-osa.

Talouspalveluiden tehtäväalue on jalkauttanut kokonaistalouden suunnitteluohjeen ja vuoden 2026 talousarvioraamin toimielinkohtaiset eurotavoitteet talousarviovalmistelusta vastaaville viranhaltijoille. Samalla talousprosessi on ohjeistanut talousarvioesitysten tekstikirjausten ja tavoiteasetannan laadintaa. Toimielimittäiset TA2026 -eurotavoitteet ovat:

Kunnanhallitus:

 toimintakulut  -8,6 m€, kasvu +1,3 %

 toimintakate -8,05 m€, heikkenee 1,2 %

Hyvinvointi- ja elinvoimalautakunta:

 toimintakulut -10,7 m€, kasvu +1,7 %

 toimintakate -9,3 m€, heikkenee 1,6 %

Kasvatus- ja opetuslautakunta:

 toimintakulut -51,45 m€, kasvu +4,2 %

 toimintakate -48,45 m€, heikkenee 4,4 %

Yhdyskuntaltk:

 toimintakulut -21,6 m€, alenema -4,7 %

 toimintakate -14,55 m€, heikkenee 20,1 %

Suunnitteluohjeen ja talousarvioraamin valmistelussa pystyttiin ottamaan huomioon myös meneillään olevan sote- ja pelastuskiinteistöjen yhtiöittämisprosessin toimeenpano, joka ilmenee erityisesti yhdyskuntalautakunnan tavoite-eurojen poikkeuksellisissa muutoksissa.

Investointiohjelman valmistelua ohjaa keväällä 2024 hyväksytyn sopeuttamisohjelman linjaus siitä, että kunnan vuosi-investointien tasoa hillitään 12 miljoonan euron vuosittaiseen investointikattoon taloussuunnitelmavuodesta 2027 lähtien.

Kunnanhallituksen talousarvioseminaari järjestetään 20.–21.10. 2025. Siinä arvioidaan talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelutilannetta niin kokonaistalouden suunnitteluohjeen kuin myös kuntastrategian toteuttamisen kannalta viimeisimmän tilannetiedon pohjalta.

Esityslistan liitteenä on lautakunnan talousarvioesitys sekä ulkoisten että sisäisten talousarvioerien osalta. Lisäksi liitemateriaali sisältää myös toimielimen talousarvioesityksen tekstiosuuksien koonnin. Yhdyskuntalautakunnan materiaali sisältää lisäksi esityksen vuosien 2026–2028 investointisuunnitelmaksi.

Hallinto ja alueelliset palvelut

Lempäälän kasvatus- ja opetuspalveluissa keskitytään sairauspoissaolojen vähentämiseen, oppimisen tukeen, turvallisuuteen ja palveluverkkojen kehittämiseen. Palvelualueella pilotoidaan henkilöstölähtöisiä malleja poissaolojen hallintaan ja panostetaan opiskelijoiden ohjaukseen ja erityistukeen. Lisäksi painotetaan yhteisöllisyyttä ja digitaalisten taitojen kehittämistä opetuksessa.

Sairauspoissaolojen hallinta

Kehitetään ja pilotoidaan henkilöstölähtöistä mallia sairauspoissaolojen vähentämiseksi, joka tukee esihenkilöitä ja työntekijöiden hyvinvointia varhaisen puuttumisen ja juurisyiden selvittämisen avulla. Käytössä on myös varhaisen tuen ja työhön paluun tukivakansseja.

Lempäälän lukio ja muu toisen asteen koulutus

Lukion opiskelijoille tarjotaan tukiopetusta ja erityisopetusta oppimisen tarpeiden mukaan. Opinto-ohjaajien ohjausresurssia lisätään opiskelijamäärän kasvun myötä. Toisen asteen koulutustarjontaa laajennetaan kaksoistutkinnon mahdollistamiseksi Virta-kampuksella.

Oppivelvollisuuden valvonta ja opinpolun rakentaminen

Kunta vastaa opiskelupaikkojen osoittamisesta alle 18-vuotiaille ja tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Haasteina ovat koulua käymättömät nuoret ja heidän perustaitojensa puutteet, minkä vuoksi kehitetään seudullisia ratkaisuja ja yhteistyötä aikuisten perusopetuksen järjestämiseksi.

Lapsiperheiden kohtaamispaikat

Kohtaamispaikkatoimintaa jatketaan kahdessa toimipisteessä pienimuotoisempana.  Uutena palveluna otetaan käyttöön omatoimiperhepäivät yhteisöllisyyden ja vertaistuen vahvistamiseksi.

Opiskeluhuolto sekä aamu- ja iltapäivätoiminta

Uusi nivelvaihemalli otetaan käyttöön 6-luokkalaisille ja aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistapoja selvitetään sekä pilotoidaan monituottajamallia Saikan koululla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan 23 % 1.3.2026 alkaen tai sen mukaisesti, mitä laissa päätetään. Korotus koskee 1.–2. -luokan oppilaiden maksuja.

Opetuspalvelut

Opetussuunnitelman päivitys ja oppimisen tuki

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Lempäälässä päivitetään elokuussa 2025 voimaan tulleen oppimisen tuen lainsäädännön uudistuksen myötä. Paikalliset päivitykset pohjautuvat valtakunnallisiin ohjeisiin ja tehdään yhteistyössä Tampereen seudun kuntien kanssa. Huoltajat ja vuosiluokkien 4–9 oppilaat osallistuvat jatkokehittämiseen kyselyn kautta, ja lukuvuoden 2025–2026 aikana järjestetään myös vanhempainiltoja teemalla ”opetussuunnitelma arjessa”. Oppimisen tuen tavoitteena on ensisijaisesti tarjota apua oppilaan omassa koulussa ryhmä- ja oppilaskohtaisina tukitoimina. Lempäälässä seurataan uuden oppimisen tuen lainsäädännön toimeenpanoa.

Turvallisuus ja hyvinvointi kouluissa

Turvallisuus perustuu ennakoiviin toimenpiteisiin, riskien arviointiin ja yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Kunta osallistuu "Kohti turvallista koulua" -hankkeeseen, jonka tavoitteena on kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kouluyhteisön vahvistaminen. Kiusaamisselvittelyiden seuranta sekä koulu- ja kuntakohtainen raportointi uuden käyttöönotettavan WIlma-lomakkeen myötä poissaolojen seurannan rinnalla.

Digitaalinen oppiminen

Digitaaliset taidot kehittyvät vaiheittain esiopetuksesta alkaen, ja tekoälyn käyttö opetuksessa on hallittua ja eettistä. Opetushenkilöstön osaamista digipedagogiikassa vahvistetaan.

Saikantalo käyttöön asuntomessujen jälkeen

Saikan koulun käynnistymisellä 8/2026 on vaikutusta Moision koulun toimintaan, mikä edellyttää yhteissuunnittelua henkilöstön ja hallintorakenteen osalta. Keskiössä on ehyt kasvun ja oppimisen polku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen alakoulun ajan Saikantalossa.

Varhaiskasvatuspalvelut

Arjen hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi oleellista on pyrkiä vähentämään henkilöstön poissaoloja. Tämä toteutetaan päivittämällä johtamisen rakenteita ja vahvistamalla esimiesten osaamista ennakoivan johtamisen, työhyvinvoinnin tukemisen ja varhaisen puuttumisen osalta. Uudistusten myötä tavoitteena on luoda avoimempi ja tukevampi työkulttuuri, joka edistää työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Poissaolojen vähentämiseksi kehitämme johtamisen rakenteita

Ruokapalvelut

Osana kouluruokailun kehittämistä otetaan käyttöön vuonna 2019 valmistunut hyvinvointimatriisi, jolla pystytään mittaamaan kouluruokailun kehittymistä prosentuaalisesti eri osa alueilla, jotka ovat: oppilaiden ruokailuun osallistumisaktivisuutta, syövätkö he kaikkia aterianosia, kuinka usein he syövät päivän aikana, ruokailuun käytettävä aika, ruokailutilanteen rauhallisuus ja saa osallistua kouluruokailun kehittämiseen.

Yhteisöllisiä ruokahetkiä jatketaan yhteistyössä seurakunnan kanssa ja puistoruokailua laajennetaan kesällä 2026 myös ikäihmisille. Ateria- ja puhtauspalveluiden kilpailutus toteutetaan vuoden 2025 syksyllä ja palveluverkko uudistuu Saikantalon avautuessa.

Lapsivaikutusten arviointi: Talousarvion palvelusuunnitelman perusteet

Arvioinnin tarkoituksena on tarkastella talousarvion 2026 palvelusuunnitelman perusteiden vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin, oppimiseen, turvallisuuteen sekä osallisuuteen.

1. Henkilöstön sairauspoissaolojen vähentäminen

Vakaa henkilöstö vähentää arjen katkoja ja lisää lasten turvallisuuden tunnetta. Henkilöstön jaksamisen tukeminen parantaa kasvatuksen ja opetuksen laatua.

2. Lukiokoulutus ja toinen aste

Tukiopetus ja erityisopetus turvaavat yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Kahden vuosityöaikaisen opinto-ohjaajan resurssi vahvistaa ohjausta, ja kaksoistutkinto laajentaa valinnanmahdollisuuksia.

3. Oppivelvollisuuden valvonta ja koulua käymättömät nuoret

Opinpolkujen rakentaminen ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa osallisuutta. Seudullinen yhteistyö mahdollistaa yhtenäiset tukimallit.

4. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

• Kohtaamispaikat: Omatoimiperhepäivät tukevat yhteisöllisyyttä.
• Opiskeluhuolto ja nivelvaihemalli: Tukee siirtymiä alakoulusta yläkouluun ja vahvistaa lasten turvallisuuden tunnetta.
• Aamu- ja iltapäivätoiminta: Monituottajamalli lisää vaihtoehtoja, mutta maksujen korotus voi lisätä perheiden välistä eriarvoisuutta.

5. Oppimisen tuki ja opetussuunnitelman päivitys

Varhainen apu vahvistuu ja huoltajien osallisuus kasvaa.

6. Arjen hyvinvointi ja turvallisuus

Systemaattinen turvallisuusjohtaminen lisää lasten turvallisuutta. Kiusaamisen ehkäisyn mallit vahvistavat kouluyhteisön hyvinvointia.

7. Digitaalinen oppiminen

Esiopetuksessa lapset oppivat turvallista digin käyttöä. Perusopetuksessa vahvistuvat mediataidot, ohjelmointi ja kriittinen ajattelu. Tekoälyn hallittu käyttö tukee tulevaisuuden taitoja.

8. Kouluruokailu ja yhteisölliset ruokailut

Hyvinvointimatriisi tukee ravitsemuksen ja ruokailutottumusten seurantaa. Puistoruokailu ja yhteisölliset ruokailut tukevat perheiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Yhteenveto

Palvelusuunnitelma tukee monipuolisesti lasten ja nuorten oppimista, hyvinvointia ja osallisuutta. Myönteisiä vaikutuksia ovat turvallisuuden ja tuen vahvistuminen, digiosaamisen kehittyminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen ja koulutuksen saavutettavuuden parantuminen.

Liitteet:

Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvio 2026

Kasvatus- ja opetuspalvelut sisäiset

Kasvatus- ja opetuspalvelut ulkoiset

Oheismateriaali:

Toiminnalliset tavoitteet & teemat TA2026 (esittelymateriaali)

Lisätietoja: sivistysjohtaja Nina Lehtinen, puh. 050 383 9789

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@lempaala.fi

Esittelijä Sivistysjohtaja

Päätösehdotus

Käsittely Keskustelun aluksi lautakunnan jäsen Antti Kiiveri ehdotti, että tämä pykälä käsitellään osissa tehtäväalueittain. Puheenjohtaja tiedusteli, voiko kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti, ja kasvatus- ja opetuslautakunnan esitys vuoden 2026 talousarvioksi (liitteenä) käsiteltiin osissa seuraavasti:

-          Hallinto ja alueelliset palvelut (s. 2–5)

-          Opetuspalvelut (s. 6–8)

-          Varhaiskasvatuspalvelut (s. 9–11)

-          Ruokapalvelut (s. 12–14)

Keskustelun kuluessa lautakunnan jäsen Antti Kiiveri ehdotti, että liittyen Hallinto ja alueelliset palvelut osion kohtaan Aamu- ja iltapäivätoiminta (s. 4) tehdään aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan seuraava lisäys: "Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen määrittelyssä yleistä asumistukea saavat perheet saavat maksuvapautuksen”. Puheenjohtaja tiedusteli, voiko kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Ehdotetulla lisäyksellä ei ole vaikutusta kasvatus- ja opetuslautakunnan esitykseen vuoden 2026 talousarviosta.

Keskustelun kuluessa lautakunnan jäsen Antti Kiiveri teki seuraavan lisäysesityksen osioon Hallinto ja alueelliset palvelut (s. 2):

”Kasvatus- ja opetuslautakunnan palvelualueella tarkastellaan hallinnon ja tukipalveluiden tehtäviä ja tavoitellaan verrokkikuntien keskiarvoa henkilöstömäärässä.”

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että lautakunnan jäsen Antti Kiiverin tekemää muutosesitystä ei oltu kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana.

Keskustelun kuluessa lautakunnan 1. varapuheenjohtaja Johanna Kalliomäki teki seuraavan lisäysesityksen osion Hallinto ja alueelliset palvelut taulukkoon teemana palveluiden ja toiminnan kehittäminen (s. 2–3):

”Talousarviotavoite: Hallinto- ja tukipalveluiden mitoitusta tarkastellaan strategisesti osana kasvatus- ja opetuspalveluiden kokonaisuutta. Tavoit-teena on varmistaa, että hallinnon sekä tukipalveluiden rakenteet ja resurssit tukevat palvelualueen ydintehtäviä, edistävät palvelujen vaikuttavuutta ja vahvistavat henkilöstön työhyvinvointia. Linjauksella pyritään oikeaan ja vertailukelpoiseen mitoitukseen, jossa tehtävät, vastuut ja tukitoiminnot ovat selkeitä, tarkoituksenmukaisia ja kestävällä pohjalla myös pitkän aikavälin tarpeisiin.

Mittari: Mitoitukset on selvitetty ja vertailu vastaaviin kuntiin on tehty.”

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voiko kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyä yksimielisesti lautakunnan 1. varapuheenjohtaja Johanna Kalliomäen tekemän lisäysesityksen. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi lisäysesityksen yksimielisesti, ja se tulee osaksi kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöstä.

Keskustelun kuluessa lautakunnan jäsen Henri Lindholm teki seuraavan muutosesityksen osioon Opetuspalvelut (s. 6):

”Lempäälän kunnan esi- ja perusopetuksen kouluverkossa on neljätoista koulua. Alakouluista (esi–6.lk.) kuusi on kyläkouluja ja viisi isoja alakouluja, Yläkouluja (7.–9. lk.) on kolme. Oppilasmäärä esi- ja perusopetuksessa lukuvuonna 2025 (8/2025) on 3628 oppilasta. Oppilaiden määrän ennustetaan laskevan seuraavien kahden vuoden aikana n. 100 oppilaalla vuodessa, mikä tulee huomioida opetusresurssissa tulevina vuosina.

Lukuvuoden 2026–2027 alusta opetusta järjestetään kaikilla muilla, paitsi Mattilan koululla. Mattilan koulun oppilaat siirtyvät opetukseen Lempoisten kouluun lukuvuoden 2026–2027 alusta. Mattilan koulussa on jo useamman vuoden jatkunut ja ennusteiden mukaan lähitulevaisuudessa edelleen vähenevä oppilasmäärä, jota ei ole saatu kasvatus- ja opetuslautakunnan keinoin korjattua. Mattilan koulu on ollut jo usean vuoden ajan kehittämistoimenpiteiden kohteena. Mattilan koulu ei myöskään täytä esteettömyysvaatimuksia. Lempoisten kouluun siirtyessä oppilaat saadaan pois yhdysluokkaopetuksesta. Opetuksen ja opetuksen tuen järjestämisen kannalta, Mattilan koulun oppilaiden opetus on perustelua toteuttaa Lempoisten koulussa.”

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei oltu kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana.

Keskustelun kuluessa lautakunnan jäsen Jasmiina Inkinen teki seuraavan lisäysesityksen osion Opetuspalvelut kohtaan Muita oleellisia asioita (s. 8):

”Mattilan koulun osalta on käynnissä seurantajakso. Valtuusto on päättänyt 2024 marraskuussa perustaa poikkihallinnollisen työryhmän, jonka tavoitteena on kehittää kylien elinvoimaa. Työryhmän fokus tulee olla Mattilassa, jotta kehitystoimenpiteet ovat vaikuttavia asujaimiston lisäämiseksi sekä Mattilan koulun pedagoginen taso säilytetään.”

Lautakunnan puheenjohtaja Hanna Kairimo, lautakunnan 2. varapuheenjohtaja Antti Perälä ja lautakunnan jäsen Kaisu Keisala-Kaseja kannattivat tehtyä lisäysesitystä.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että talousarvioesitykseen oli tehty kannatettu lisäysesitys, joten asiassa tulee äänestää. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaehdotusta äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat lautakunnan jäsen Jasmiina Inkisen lisäysesitystä äänestävät EI. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 1 JAA-ääni (Tiensuu Hannu), 6 EI-ääntä (Kairimo Hanna, Perälä Antti, Keisala-Kaseja Kaisu, Kunnas Jorma, Kiiveri Antti, Inkinen Jasmiina) ja 4 TYHJÄ-ääntä (Kalliomäki Johanna, Kivistö Riina, Lindholm Henri, Järvenpää Eveliina).

Puheenjohtaja totesi, että äänin 1–6, 4 tyhjää, lautakunnan jäsen Jasmiina Inkisen lisäysesitys on voittanut äänestyksen, ja se tulee osaksi kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöstä.

Keskustelun kuluessa lautakunnan 1. varapuheenjohtaja Johanna Kalliomäki teki seuraavan lisäysesityksen osioon Varhaiskasvatuspalvelut (s. 9):

”Kunta panostaa varhaiskasvatuspalveluiden monimuotoisuuteen. Tavoitteena on turvata perheille erilaisia vaihtoehtoja varhaiskasvatuksen järjestämiseen (päiväkoti, perhepäivähoito, yksityiset palveluntuottajat, joustavat hoitomuodot). Monimuotoisuus lisää palveluiden saavutettavuutta ja tukee perheiden mahdollisuuksia valita omaan elämäntilanteeseen sopiva ratkaisu.”

Lautakunnan jäsen Jasmiina Inkinen kannatti tehtyä lisäysesitystä.

Keskustelun kuluessa lautakunnan puheenjohtaja Hanna Kairimo teki seuraavan lisäysesityksen osioon Varhaiskasvatuspalvelut (s. 9):

"Lempäälän kunta haluaa varmistaa, että kunnassa järjestetään monimuotoista varhaiskasvatusta myös jatkossa. Lisäksi kunnassa aloitetaan aktiivinen kehittämistyö kunnallisen ja yksityisen perhepäivähoidon tai ryhmämuotoisen perhepäivähoidon kehittämiseksi."

Lautakunnan jäsen Eveliina Järvenpää kannatti tehtyä lisäysesitystä.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että talousarvioesitykseen oli tehty kannatettuja lisäysesityksiä, joten asiassa tulee äänestää ja valita, kumpi tehdyistä lisäysesityksistä valitaan esittelijän pohjaehdotuksen vastaehdotukseksi.

Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat lautakunnan 1. varapuheenjohtaja Johanna Kalliomäen lisäysesitystä äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat lautakunnan puheenjohtaja Hanna Kairimon lisäysesitystä äänestävät EI. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä (Kalliomäki Johanna, Kivistö Riina, Lindholm Henri, Kunnas Jorma, Inkinen Jasmiina), 4 EI-ääntä (Kairimo Hanna, Keisala-Kaseja Kaisu, Tiensuu Hannu, Järvenpää Eveliina) ja 1 tyhjä ääni (Kiiveri Antti).

Puheenjohtaja totesi, että äänin 5–4, yksi tyhjä, lautakunnan 1. varapuheenjohtaja Johanna Kalliomäen lisäysesitys on voittanut äänestyksen, ja se valitaan esittelijän pohjaehdotuksen vastaehdotukseksi.

Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaehdotusta äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat lautakunnan 1. varapuheenjohtaja Johanna Kalliomäen lisäysesitystä äänestävät EI. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 1 JAA-ääni (Tiensuu Hannu) ja 9 EI-ääntä (Kairimo Hanna, Kalliomäki Johanna, Kivistö Riina, Keisala-Kaseja Kaisu, Lindholm Henri, Kunnas Jorma, Kiiveri Antti, Inkinen Jasmiina, Järvenpää Eveliina).

Puheenjohtaja totesi, että äänin 1–9 lautakunnan 1. varapuheenjohtaja Johanna Kalliomäen lisäysesitys on voittanut äänestyksen, ja se tulee osaksi kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöstä.

Päätös

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti hyväksyä esityksen vuoden 2026 talousarvioksi tämän pykälän käsittelyn aikana hyväksytyillä muutoksilla.

Tiedoksi Talouspäällikkö, talouspalvelut, hallinnon suunnittelija, kasvatuksen ja opetuksen palvelualueen johtoryhmä

Merkittiin pöytäkirjaan, että hallinnon suunnittelija Tuija Hakala oli poissa kokouksesta klo 20:17–20:19 tämän pykälän osion Opetuspalvelut käsittelyn aikana.

Merkittiin pöytäkirjaan, että lautakunnan 2. varapuheenjohtaja Antti Perälä poistui kokouksesta klo 20:49 tämän pykälän osion Opetuspalvelut käsittelyn aikana.

Merkittiin pöytäkirjaan, että lautakunnan jäsen Jorma Kunnas oli poissa kokouksesta klo 20:50–20:52 tämän pykälän osion Opetuspalvelut käsittelyn aikana.

Merkittiin pöytäkirjaan, että kokouksessa pidettiin tauko klo 20:55–21:00 tämän pykälän osion Opetuspalvelut käsittelyn aikana.

Merkittiin pöytäkirjaan, että hallinnon suunnittelija Tuija Hakala poistui kokouksesta klo 21:23 tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen.

Merkittiin pöytäkirjaan, että tämän pykälän liitteeseen Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvio 2026 tehdään seuraavat tekniset korjaukset:

Osion Opetuspalvelut (s. 6) kohta ”Lempäälän kunnan esi- ja perusopetuksen kouluverkossa on yksitoista koulua” korjataan muotoon “Lempäälän kunnan esi- ja perusopetuksen kouluverkossa on 14 koulua”.

Osion Opetuspalvelut (s. 6) kohta ”Oppimisen ja koulunkäynnin tukena annetaan tehostettua ja erityistä tukea lähtökohtaisesti muun opetuksen yhteydessä” korjataan 1.8.2025 voimaan astuneen lainsäädännön mukaisesti muotoon ”Oppimisen ja koulunkäynnin tukena annetaan ryhmäkohtaisia tukimuotoja ja oppilaskohtaisia tukitoimia”.

Osion Opetuspalvelut (s. 8) taulukon Perusopetuksen päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin -kohdan virheelliset prosenttiluvut korjataan.