Kasvatus- ja opetuslautakunta
Esityslista 19.05.2026/Asianro 51

Kasvatus- ja opetuslautakunta 19.05.2026    

435/12.00.00/2026  

Valmistelija sivistysjohtaja Nina Lehtinen

Lukuvuoden 2026–2027 oppimisen tuen opetusresurssin valmistelun lähtökohdat

Tulevan lukuvuoden 2026–2027 osalta oppimisen tuen kokonaisuutta on valmisteltu opetuksen järjestäjän ja koulujen rehtoreiden kanssa siten, että kokonaisuus tukee oppimisen tuen uudistuneen lainsäädännön mukaista varhaista, oikea-aikaista ja vaikuttavaa oppilaskohtaista tukea sekä ryhmäkohtaista tukea osana kunnan omaa palvelurakennetta. Valmistelussa on huomioitu erityisesti oppimisen tuen toteuttaminen ensisijaisesti oppilaan omassa opetusryhmässä, ryhmäkohtaisen tuen vahvistaminen sekä oppimisen tukea tukevien opetusjärjestelyjen riittävyys eri vuosiluokilla.

Valmistelun tavoitteena on ollut varmistaa, että opetuksen järjestäjä kykenee vastaamaan oppilaiden tuen tarpeisiin yhdenvertaisesti, pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti sekä taloudellisesti kestävällä tavalla. Oppimisen tuen kokonaisuutta on tarkasteltu sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta huomioiden oppilaiden tuen tarpeet, koulukohtaiset toimintaympäristöt, henkilöstön osaaminen sekä oppimisen tuen lainsäädännön toimeenpano.

Esi- ja perusopetuksen opetusresurssi on vahvistettu helmikuussa 2026, mikä muodostaa yhdessä oppimisen tuen resurssin kanssa koulujen pedagogisen resursoinnin kokonaisuuden. Kokonaisuutta on tarkasteltu opetuksen järjestäjän näkökulmasta siten, että yleisopetuksen resurssi, ryhmäkohtainen tuki, oppilaskohtainen tuki sekä oppimisen tukea tukevat opetusjärjestelyt muodostavat toiminnallisesti ja pedagogisesti yhtenäisen kokonaisuuden.

Henkilöstöltä on huhtikuussa 2026 kerätty kokemuksia oppimisen tuen uuden lainsäädännön toimeenpanosta sekä kouluyhteisö- että yksilötasolla. Arvioinnin perusteella oppimisen tuen keskeiset prosessit on otettu kouluissa haltuun ja toimintamallit ovat pääsääntöisesti käytössä koulujen arjessa. Samanaikaisesti on tunnistettu tarve tarkentaa erityisesti kirjaamiskäytäntöjä, toimintamalleja sekä yhtenäisiä ohjeistuksia. Henkilöstöä koulutetaan edelleen tarvelähtöisesti osana oppimisen tuen toimeenpanon jatkuvaa kehittämistä.

Lisäksi tulee huomioida, että oppilaskohtaisten tukipäätösten valmistelu jatkuu siirtymävaiheen mukaisesti 31.7.2026 asti, minkä vuoksi toimintamallit ja päätöksentekoprosessit tarkentuvat edelleen toimeenpanon edetessä. Onnistunut toimeenpano edellyttää opetuksen järjestäjältä vahvaa pedagogista suunnittelua, johtamista sekä yhtenäisiä toimintakäytäntöjä, jotta oppimisen tuki toteutuu yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti kaikissa kouluissa.

Oppimisen tuen toteutuminen lukuvuonna 2025–2026

Kasvatuksen ja opetuksen palvelualueella oppimisen tuen toteutumista on arvioitu lukuvuoden 2025–2026 aikana osana opetuksen järjestäjän lakisääteistä seurantaa, resurssien kohdentamista sekä oppimisen tuen lakiuudistuksen toimeenpanoa. Tarkastelun perusteella oppimisen tuen kokonaisuus on toteutunut kunnassa pääsääntöisesti suunnitellusti ja mahdollistanut oppilaskohtaisen tuen sekä ryhmäkohtaisen tuen järjestämisen erilaisissa koulukohtaisissa toimintaympäristöissä.

Opetushallitukselle annetun valtionosuusraportoinnin perusteella ajalta 1.8.–31.12.2025 ryhmäkohtainen tuki on toteutunut kunnassa lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti sekä määrällisesti että rakenteellisesti arvioituna.

Toteutunut ryhmäkohtainen tuki oppilasta kohden on kunnassa keskimäärin 0,194 vuosiviikkotuntia oppilasta kohden, kun lainsäädännön mukainen vähimmäistaso on 0,122. Tarkastelun perusteella opetuksen järjestäjä on kohdentanut ryhmäkohtaiseen tukeen merkittävästi vähimmäistasoa enemmän resurssia sekä mahdollistanut oppimisen tuen toteuttamisen osana koulun arkea ja oppilaan omaa opetusryhmää.

Koulukohtaisessa tarkastelussa korostuvat erityisesti ne koulut, joissa toteutetaan kunnallisia erityisluokkaratkaisuja sekä koko kuntaa palvelevia oppimisen tukea tukevia opetusjärjestelyjä. Resurssin kohdentaminen vaihtelee koulukohtaisesti oppilasmäärien, oppilaiden tuen tarpeiden sekä pedagogisten ratkaisujen mukaisesti. Tämä tukee oppimisen tuen lainsäädännön keskeistä tavoitetta siitä, että opetuksen järjestäjä kohdentaa resurssia tarkoituksenmukaisesti oppilaiden tarpeiden perusteella.

Oppimisen tuen kokonaisuuden laadullisessa arvioinnissa korostuu opetuksen järjestäjän oma palvelutuotanto, pedagoginen johtaminen sekä henkilöstön osaaminen. Kunnalliset oppimisen tukea tukevat opetusjärjestelyt mahdollistavat pedagogisen jatkuvuuden, yhtenäiset toimintakäytännöt sekä tiiviin moniammatillisen yhteistyön koulujen arjessa. Samalla voidaan vahvistaa lähikouluperiaatteen toteutumista sekä vähentää ulkopuolisten palveluratkaisujen tarvetta tilanteissa, joissa oppilaan tuki voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti kunnan omassa palvelurakenteessa.

Oppimisen tuen resurssin 2026–2027 ehdotuksen perustelut

Lukuvuodelle 2026–2027 oppilaskohtaisen tuen kokonaisresurssi on 1047 vuosiviikkotuntia, kun lukuvuonna 2025–2026 vastaava resurssi oli 1043 vuosiviikkotuntia. Ryhmäkohtaisen tuen vähimmäistaso 0,122 vuosiviikkotuntia oppilasta kohden ylittyy kunnassa selvästi kokonaiskeskiarvon ollessa 0,292 vuosiviikkotuntia oppilasta kohden. (Kts. liite: Oppimisen tuen opetusresurssi 2026–2027.)

Tarkastelun perusteella resurssirakenne tukee ryhmäkohtaisen tuen vahvistamista, ennakoivaa pedagogista tukea sekä oppimisen tuen toteuttamista ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa. Resurssia on suunnattu erityisesti oppimisen tukea vahvistaviin rakenteisiin sekä kunnallisiin erityisluokkaratkaisuihin, jotka muodostavat koko kuntaa palvelevan oppimisen tuen kokonaisuuden.

Kunnallisiin erityisluokkaratkaisuihin kohdentuva resurssi kasvaa 275 vuosiviikkotunnista 323 vuosiviikkotuntiin, eli lisäystä on 48 vuosiviikkotuntia. Kokonaisresurssin tarkastelu osoittaa, että opetuksen järjestäjä on suunnannut resurssia yleisestä opetuksesta oppimisen tukea vahvistaviin rakenteisiin. Tämä vastaa oppimisen tuen lakiuudistuksen tavoitteita, joissa painottuvat ryhmäkohtainen tuki, oppilaskohtaiset tukitoimet sekä opetuksen järjestäjän velvollisuus rakentaa riittävät pedagogiset tukirakenteet omana toimintana.

Kunnalliset erityisluokkaratkaisut mahdollistavat koko kunnan tasolla yhtenäisen ja suunnitelmallisen oppimisen tuen toteuttamisen sekä tukevat oppilaiden tarpeisiin vastaamista omassa kunnassa. Samanaikaisesti kouluille jää mahdollisuus joustavaan resurssin käyttöön siten, että koulut voivat muodostaa myös koulukohtaisia pienryhmiä, hyödyntää samanaikaisopetusta tai toteuttaa muita pedagogisesti tarkoituksenmukaisia opetusjärjestelyjä omien toimintaympäristöjensä ja oppilaiden tarpeiden mukaisesti.

Kunnallisia erityisluokkapaikkoja on lukuvuonna 2026–2027 yhteensä 104. Alakoulujen osalta erityisluokkapaikat sijoittuvat Lempoisten kouluun (VET-luokat), Saikan kouluun (pikku-itu, 5–7 vuotiaat ja mini-itu, vuosiluokat 2–4 sekä Sääksjärven alakoulu (vuosiluokat 5–7). Yläkoulujen osalta erityisluokkapaikat sijoittuvat Hakkarin kouluun, Kanavan kouluun sekä Sääksjärven kouluun. (Kts. liite: Lempäälän esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen järjestämisen periaatteet 2026–2027.)

Yläkoulujen osalta oppimisen tukea tukevia opetusjärjestelyjä toteutetaan muun muassa joustavan perusopetuksen (JOPO) toiminnalla. Itu-ratkaisuilla pyritään ehkäisemään oppimisen tuen tarpeiden kasautumista, vahvistamaan koulunkäynnin kiinnittymistä sekä tukemaan oppilaiden yksilöllisiä oppimispolkuja osana perusopetuksen kokonaisuutta.

Koulukohtaiset oppimisen tuen resurssisuunnitelmat ovat tämän pykälän oheismateriaalina. Resurssien toteutumisen seuranta ja arviointi toteutetaan osana koulujen lukuvuosisuunnitelmien toteutumisen arviointia sekä opetuksen järjestäjän vuosittaista toiminnan ja talouden seurantaa.

Koulunkäynninohjaajien kuntatasoinen kohdentamissuunnitelma on laadittu työaikaperusteisesti painottaen oppimisen tukea tukevia opetusjärjestelyjä sekä oppilasmäärään perustuvaa resurssitarvetta. Vaativien tuen tarpeiden pienryhmiin on kohdennettu yhteensä 20 koulunkäynninohjaajaa. Koulun esihenkilö vastaa koulukohtaisen ohjaajaresurssin käyttösuunnitelman laatimisesta siten, että kokonaisuudessa huomioidaan opetuksen tarpeet, oppilaiden yksilöllinen tuen tarve sekä yhteistyö aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kanssa. Tavoitteena on varmistaa henkilöstöresurssin joustava, tarkoituksenmukainen ja oppilaiden arjen turvallisuutta sekä oppimista tukeva käyttö koko koulupäivän aikana.

Liitteet:

Oppimisen tuen opetusresurssi 2026–2027

Lempäälän esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen järjestämisen periaatteet 2026–2027

Oheisaineisto:

Koulukohtaiset oppimisen ja koulunkäynnin tuen suunnitelmat (ei julkinen)

Toimivalta: Lempäälän kunnan hallintosääntö luku 5 Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako, 3 § Kasvatus- ja opetuslautakunnan tehtävät ja toimivalta, momentti 2 kohta 3 Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää koulujen opetus- ja kerhotoiminnan raamista.

Lisätietoja: sivistysjohtaja Nina Lehtinen, puh. 050 383 9789

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@lempaala.fi

Esittelijä

Sivistysjohtaja

Päätösehdotus

Päätös

Tiedoksi

rehtorit ja koulunjohtajat, hallinnon suunnittelija, talouspalvelut