Kunnanhallitus
Esityslista 16.03.2026/Asianro 67

Kunnanhallitus 16.03.2026    

135/00.01.02/2026  

Valmistelijat kunnanjohtaja Noora Pajari, johdon erityisavustaja Riku Hevonkorpi, kunnan johtoryhmä, kuntakonsernin johtoryhmä

Yhteenveto

Lempäälän kunnan edunvalvonnan tavoitteena on edistää kuntastrategian sekä seudullisten strategioiden ja ohjelmien tavoitteiden toteutumista ja sitä kautta tuoda lisää hyvinvointia ja elinvoimaa Lempäälälle sekä sen asukkaille ja yrityksille.

Tässä yhteydessä edunvalvonta on vaikuttamista päätöksentekoon kohteissa, jotka eivät ole suoraan ja ainoastaan kunnan päätäntävallassa. Tavoitteena on varmistaa Lempäälän kunnan etu, alueen elinvoima ja kuntalaisten hyvinvointi yhdessä sovituilla toimintamalleilla.

Kokonaisvastuu kunnan edunvalvonnasta Lempäälän kunnan hallintosäännön mukaan on kunnanhallituksella ja kunnanjohtajalla. Valmisteluvastuu ja edunvalvontatehtävä oman palvelualueensa asioissa on myös palvelualuejohtajilla ja muilla palvelualueen johtavilla viranhaltijoilla. Lisäksi kunnan luottamushenkilöt osallistuvat aktiivisesti edunvalvontaan omien vaikuttamiskanaviensa kautta.

Lempäälän kunnan edunvalvontasuunnitelman edunvalvonnalliset kärjet kytkeytyvät Lempäälän kuntastrategiaan, Pirkanmaan maakuntastrategiaan, Tampereen kaupunkiseudun seutustrategiaan ja yhteisiin kehittämisohjelmiin, MAL-sopimukseen sekä muihin kunnan etua, elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia koskeviin ohjelmiin ja sopimuksiin.

Lisäksi edunvalvontasuunnitelmassa tunnistetaan edunvalvonnan oleelliset kohderyhmät, kuten esimerkiksi valtio, ministeriöt, maakunta, Pirkanmaan hyvinvointialue, Tampereen seudun työllisyysalue sekä Kuntaliitto.

Edunvalvontasuunnitelmassa on otettu huomioon koko kuntakonsernia koskevat edunvalvonnalliset kärjet, eli mukana on myös kunnan tytäryhtiöiden edunvalvontaan liittyviä teemoja.

Lempäälän kunnan edunvalvontasuunnitelma

Edunvalvontasuunnitelma jakautuu neljään eri edunvalvonnaliseen teemaan:

• Eteläisen kaupunkiseudun liikennehankkeet
• Työllisyys ja elinvoima
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
• Lainsäädäntö ja rahoitus

Jokaiseen teemaan on nostettu Lempäälän kunnan edunvalvannolliset kärjet. Edunvalvonnalliset teemat sekä niiden edunvalvonnalliset kärjet on kuvattu tarkemmin seuraavaksi:

Eteläisen kaupunkiseudun liikennehankkeet

Valtatie 3 oikaisu ja Tampereen kaupunkiseudun 2-kehätie sekä Sääksjärven alueen meluntorjunta

Kyseessä on valtion hanke, joka pitää sisällään valtatie 3 (myöhemmin VT3) oikaisun Lempäälä-Pirkkala välillä. Valtio on linkittänyt hankkeeseen myös olemassa olevan väylän melutorjuntaa nykyisellä VT3 osuudella Lempäälän Kuljun ja Sääksjärven alueilla.

VT3:n parantaminen Lempäälä-Pirkkalassa on merkittävä valtion hanke, jonka hyödyt ovat valtakunnalliset. Tampereen seutu on koko Suomen merkittävin risteys ja portti kasvukolmion sekä Suomen muiden kasvukeskusten välissä. Logistisesti optimaalinen sijainti Helsinki-Tampere -kasvukäytävällä ja mm. yhteydellä Turun satamaan hyödyttää teollisuutta ja yrityksiä koko Suomessa. Aktiivisella aluekehityksellä Lempäälä kantaa vastuunsa yritysten mahdollisuuksista sijoittua kasvukeskuksiin. VT3:n oikaisu siirtää liikennettä kauemmas valmiiksi ruuhkaisilta paikallisen liikenteen reiteiltä ja mahdollistaa Lempäälän uusien hyvällä sijainnilla olevien yritysalueiden käyttöönoton.

Kaupunkiseudun uusi 2-kehätie yhdistää Sääksjärven ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman. VT3 kehittäminen ja 2-kehätie ovat molemmat maakuntakaavan ja MAL-sopimuksen mukaisia valtion tiehankkeita ja liittyvät tiiviisti toisiinsa. Hankkeiden toteutuminen tuo Lempäälälle uusia asuin- ja yritysalueita sekä kasvattaa kunnan elinvoimaa.

 Tampereen järjestelyratapihan siirto

Järjestelyratapihan siirto on osa kokonaisuutta eteläisen kaupunkiseudun liikennehankkeissa ja siten maakuntakaavan mukainen hanke. Järjestelyratapihan siirto osana kokonaisuutta tuo Lempäälään seudullisesti ja valtakunnallisestikin merkittävän elinkeinojen, työpaikkojen ja logistiikan keskittymän ja on lisäksi huoltovarmuuden kannalta merkittävä. Lempäälän kunta on MAL-sopimuksessa sitoutunut aloittamaan valmistelemaan alueen yleiskaavoitusta. Kyseessä on mittakaavaltaan erittäin suuri ja merkittävä kaupunkiseudun hanke ja tässä vaiheessa, kun on ajankohtaista yleiskaavatyön käynnistäminen, tulee miettiä jo suunnitteluvaiheen rahoituspohjaa yhdessä hankkeen hyötyjien kesken.

Sääksjärven asema sekä raidereformi

Lempäälän Sääksjärven juna-aseman yleissuunnittelu on käynnistynyt valtion kanssa MAL-hankkeena ja myös seuraavan vaiheen ratasuunnittelu on tarkoitus käynnistää vielä vuoden 2026 aikana. Sääksjärven tuleva asema on tärkeä erityisesti Sääksjärven kehittymiselle ja kasvamiselle, mutta sen seudullisesti merkittävä sijainti liikenteellisessä solmupisteessä tuo hyötyjä myös laajemmin Tampereen kaupunkiseudulle. Suunnittelun saattaminen loppuun sekä rakentamisen investointipäätöksen saaminen MAL-hankkeena on kriittistä juna-aseman ja sen alueen kehittämiselle.

Raidereformi on hallitusohjelman keskeinen uudistus ja tarkoittaa, että jatkossa valtion on kilpailutettava ostamansa henkilöjunaliikenne. EU-asetus (1370/2007) edellyttää että valtion ostama henkilöjunaliikenne tulee pääsääntöisesti kilpailuttaa nykyisen sopimuksen päättyessä vuoden 2030 lopussa, kun tähän asti valtio on neuvotellut ostoliikenteen palveluista suoraan VR:n kanssa. Kilpailutusta varten osa VR:n omistamista junista eriytetään uuteen kalustoyhtiöön, joka on jo perustettu. Nykyisen hallituksen talouspoliittinen ministeriövaliokunta on linjannut, että valtion ostoliikennekokonaisuus on yhtä laaja kuin tällä hetkellä. Osana ostoliikenteen kilpailtusta myös kuntien on mahdollista hankkia lähijunaliikennettä ja osallistua siten kilpailutukseen. Kuntien päätökset osallistumisesta ja sen voluumista on tehtävä viimeistään syyskuussa 2026. Säilyttääkseen vähintään nykyisentasoisen lähijunaliikenteen Lempäälän kunnan tulisi osallistua kilpailutukseen yhdessä seudun muiden kuntien kanssa. Merkittävä uudistus vaatii Tampereen kaupunkiseudun kunnilta panostusta neuvotteluihin valtion kanssa koskien mm. kalustokysymyksiä sekä muita kustannusjakoperiaatteita.

Maantie 190 -väylän jalankulun ja pyöräväylien kehittäminen

Kyseessä on valton hanke maantie 190 (Turuntie) jalankulun ja pyöräväylien yhteyksien kehittämiseksi Lempäälän kunnan alueella. Väylällä ei ole jalankulun ja pyöräilyn väyliä, mutta sitä käyttävät erityisesti nuoret. Hankkeelle on tehty yleissuunnitelma ja nyt Miemolantien ja Lemponkadun välisellä tieosuudella on käynnistetty tiesuunnitelman tekeminen. Kunta osallistuu tiesuunnitelman kustannuksiin valtion kanssa. Hankkeesta ei ole vielä olemassa investointipäätöksiä, mutta se soveltuisi valtion ja kunnan yhteiseksi MAL-hankkeeksi.

 Työllisyys ja elinvoima

Ammatillisen koulutuksen turvaaminen ja nuorten työelämätaitojen kehittäminen

Kunnan on tärkeää tehdä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa, jotta alueen työvoima- ja osaamistarpeet voidaan täyttää. Yhteistyö auttaa varmistamaan, että koulutustarjonta vastaa paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin, tukee yritysten kasvua ja vahvistaa kunnan elinvoimaa. Samalla se parantaa nuorten ohjausta peruskoulusta toiselle asteelle ja edelleen työelämään, mikä ehkäisee keskeyttämisiä ja edistää työllistymistä.

Lisäksi kunta voi yhteistyön kautta kehittää koulutuspalvelujen laatua ja saavutettavuutta sekä tehostaa resurssien käyttöä. Yhteistyö mahdollistaa toimivat oppimisympäristöt, lisää työpaikalla järjestettävää koulutusta ja tukee kunnan strategisia tavoitteita elinkeino-, sivistys- ja hyvinvointipolitiikassa. Yhdessä toimimalla kunta ja koulutuksen järjestäjät voivat rakentaa vahvan, houkuttelevan ja tarpeisiin vastaavan koulutuskokonaisuuden alueelle.

Omistajakunnan edunvalvonnallisena tavoitteena on varmistaa, että kuntayhtymän järjestämä ammatillinen koulutus tukee alueen nuorten koulutukseen kiinnittymistä, tutkinnon suorittamista sekä työllistymistä ensisijaisesti omalle työssäkäyntialueelle.

Koulutuksen järjestämisessä tulee huomioida erityisesti:

• koulutustarjonnan riittävyys suhteessa omistajakuntien nuorisoikäluokkiin,
• koulutuksen alueellinen saavutettavuus nuorille, opintojen keskeyttämisen ennaltaehkäisy ja läpäisyasteen parantaminen

• perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen yhteistyö,
• riittävät opinto-ohjauksen ja opiskeluhuollon palvelut, sekä
• koulutuksen työelämävastaavuus ja oppisopimus- sekä koulutussopimuspaikkojen saatavuus.

Omistajakunnan edunvalvonnallisena intressinä on ehkäistä koulutuksen keskeyttämisestä aiheutuvaa nuorten siirtymistä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, mikä lisää kunnan vastuulla olevien nuoriso-, työllisyys- ja hyvinvointipalvelujen tarvetta sekä heikentää pitkällä aikavälillä kunnan elinvoimaa ja työvoiman saatavuutta.

Kuntayhtymän tulee toimia tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien nuoriso-, opetus- ja työllisyyspalvelujen kanssa erityisesti niiden nuorten osalta, joilla on kohonnut riski koulutuksen keskeyttämiseen tai koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen.

Tavoitteena on, että mahdollisimman moni omistajakuntien nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon ja työllistyy alueelle, mikä tukee kuntien elinvoimaa, osaavan työvoiman saatavuutta sekä syrjäytymisen ehkäisyä sekä vähentää kuntatalouteen kohdistuvia pitkän aikavälin palvelu- ja toimeentulotukikustannuksia.

Työllisyyden edistäminen

Työllisyyden edistäminen ja työllisyyspalveluiden asiakkaiden työkyvyn tukeminen edellyttää toimivaa ja aktiivista yhteistyötä kunnan omien palveluiden, työllisyysalueen ja hyvinvointialueen välillä.

Yhteisillä ratkaisulla kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa erityisesti pitkäaikais- ja nuorten työttömyyden vähentämiseen sekä työllistymisen koulutus- ja kuntoutuspolkujen edistämiseen.

Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja työllisyysalueen kanssa Lempäälä etsii kustannustehokkaat ratkaisut palveluiden yhteisille toteutuksille ja vaikuttaa vahvalla edunvalvonnalla valtionrahoitusten tulevien vuosien uudistuksiin.

Työllisyyden edistämisen järjestämisessä tulee huomioida erityisesti:

• pitkäaikaistyöttömien työ- ja koulutuspolkujen toteutuminen (sis. työ- ja toimintakyvyn arvioinnit)
• nuorten ja valmistuvien työllistymisen edistäminen
• moniammatillisen työllisyystyöryhmän ratkaisut työllistymiseen (sis. yrityskäynnit ja rekrytointi- ja kolutustarpeiden kartoittamisen)
• työllisyysalueen sopijakuntien yhteinen edunvalvonta työllisyyskustannusten kattamiseen ja kustannustehokkuuteen

Yritysten kasvun tukeminen

Yritysten kasvun tukemisen keskeisenä tehtävänä on uusien yritysten sijoittautuminen Lempäälään sekä olemassa olevien yritysten tuki-, kehittämis- ja koulutuspalveluiden edistäminen.

Kunnan ja yrityskehittäjien yhteistyöllä tulee turvata riittävä ja strateginen yritystonttitarjonta ja -hankinta tuleville vuosille, jotta elinkeinojen kasvuedellytykset mahdollistuvat.

Tampereen kaupunkiseudun yhteistyöllä luomme yhteisestä työssäkäyntialueesta entistä vahvemman ja vetovoimaisemman, joka edistää samalla yritysten kansainvälistymistä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yritysten kasvun tukemisen järjestämisessä tulee huomioida erityisesti:

• Lempäälän Kehityksen ja Business Tampereen tiivis yhteistyö yritysten sijoittautumisessa ja kehittämisessä
• tulevien yritysalueiden strateginen suunnittelu ja näihin liittyvä maanhankinta

 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

 Hyvinvointipalveluiden yhdyspinnat

Lempäälän kunta edistää Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa tehtävällä yhteistyöllä yhdyspintapalveluiden vaikuttavuutta. Kunnan osalta tärkeimpiä yhdyspintapalveluita ovat lähitoriyhteistyö, perhekeskustoiminta, koulujen opiskeluhuolto, järjestöyhteistyö ja -avustukset, ehkäisevä päihdetyö ja väkivallan ehkäisy sekä kuntouttava toiminta.

Edunvalvonnassa hyvinvointialueen yhteistyö sekä yhteiset toimenpiteet ja työryhmätoiminta sisällytetään kunnan hyvinvointiohjelmaan

Lisäksi kunnan edunvalvonnalla vaikutetaan lausuntojen ja yhteistyöneuvottelujen kautta hyvinvointialueen keskeisiin suunnitelmiin: Pirkanmaan alueellinen hyvinvointisuunnitelma, Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma, Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma ja Väkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma.

 Mielenterveyspalvelujen riittävyys ja saavutettavuus

Kunnalla on lakisääteinen vastuu varhaiskasvatuksen, opetuksen, nuorisotyön sekä liikunta- ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä, kun taas hyvinvointialue vastaa lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen toteutuu näiden palvelujen yhdyspinnoilla, ja palvelujen toimivuus vaikuttaa suoraan kunnan elinvoimaan, oppimistuloksiin sekä pitkän aikavälin työllisyys- ja hyvinvointikehitykseen.

Kunnan keskeisenä edunvalvonnallisena tavoitteena on varmistaa, että hyvinvointialueen palvelut tukevat kunnan ennaltaehkäisevää työtä, lasten ja nuorten oppimista sekä perheiden arjen toimintakykyä ja ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta. Riittämättömät perustason sosiaali- ja terveyspalvelut lisäävät tuen tarvetta kunnan järjestämissä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja nuorisotyön palveluissa sekä kasvattavat kuntatalouteen kohdistuvia kustannuspaineita.

Kunta edellyttää hyvinvointialueelta riittävästi resursoituja perustason palveluja, panostuksia varhaiseen tukeen sekä toimivia monialaisen yhteistyön rakenteita, palvelupolkuja ja tiedonkulkua. Lisäksi palvelujen saavutettavuus lasten ja nuorten arkiympäristöissä tulee turvata siten, ettei palvelujen keskittäminen lisää kunnan palvelujen kuormitusta. Strategisena tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa

Kunnan on edunvalvonnalla pyrittävä varmistamaan koulujen opiskeluhuollon (mm. koulupsykologit ja kuraattorit) minimitasojen valtakunnallisen sääntelyn ja resurssien pysyminen riittävinä ja edistettävä lisäresurssien saamista.

Lisäksi kunnan on otettava edunvalvonnassa huomioon erityisesti mielenterveyspalvelujen saavutettavuuden turvaaminen sekä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ylläpito ja kehittäminen.

 Lainsäädäntö ja rahoitus

 Varautumis- ja valmiusasiat

Käynnissä olevassa valmiuslain kokonaisuudistuksessa on tarve varmistaa kuntien toiminnalle selkeä säädöstausta, sillä kuntien vastuut ja rajapinnat muiden toimijoiden kanssa ovat nykylainsäädännössä epäselvät.

Lisäksi kunnat tarvitsevat myös taloudellista tukea ja yhteistyötä tehtävistä suoriutumiseen. Kuntien ja yhteiskunnan kokonaisvarautumiseen on tarve kohdentaa rahoitusta valtion budjetista.

Pirkanmaan kuntien yhteisellä edunvalvonnalla sekä alueellisten valmius- ja varautumistoimijoiden yhteistyöllä vaikutetaan valmiuslain uudistukseen ja tulevaan valtion rahoitukseen.

Valtionosuudet ja avustukset

Lempäälän on tehtävä aktiivista edunvalvontaa valtionosuusuudistusten kohdalla yhteistyössä Tampereen kaupunkiseudun ja Kuntaliiton kanssa, jotta valtionosuusuudistukset ovat mahdollisimman myönteisiä Lempäälän kaltaisten kuntien osalta.

Kunnan on jatkossakin oltava aktiivinen rahoitushauissa, jotta kunnan palveluita ja elinvoimaa voidaan parantaa entisestään.

Rakennusvalvontauudistus

Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty rakennusvalvontauudistus. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että rakennusvalvontatoimessa on joka puolella Suomea riittävä osaaminen ja palvelutaso sekä mahdollisimman yhtenäiset tulkinnat.

Keskeisimmät lain valmistelutyöryhmässä esiin nousseet ehdotukset ovat mm. nykyistä suuremmat rakennusvalvontayksiköt. Tämä tarkoittaisi sitä, että jatkossa tulee olemaan mahdollisesti tietyn suuruinen asukaspohja, joka vaaditaan rakennusvalvonnan järjestämiselle omana toimintana.

Lempäälän edunvalvonnan tavoitteena on pitää rakennusvalvonta mahdollisimman pitkälle kunnan omana toimintana, jolloin on huolehdittava siitä, että mahdolliseksi tulevaksi laissa määritellyksi asukaspohjaksi riittäisi Lempäälän kokoisen kunnan asukaspohja.

Hankintalain uudistuksen vaikutukset

Hankintalain uudistuksen vaikutuksista kunnille ja kuntakonserneille on pidettävä yllä keskustelua paikallisessa, alueellisessa sekä valtakunnallisessa mediassa. Keskustelun ylläpitämisellä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tulevien hallitusten kantaan siitä, että mitä uudessa hankintalaissa tulisi muuttaa, jotta se olisi kuntien ja kuntakonsernien toiminnan kannalta toimivampi.

Sähkömarkkinalain uudistus

Sähkömarkkinalain uudistus voi mahdollistaa tulevaisuudessa energiantuotantoyhtiöitä toteuttamaan energiajoustojen ja hinnoittelun sääntelykokeiluja (sääntelyn hiekkalaatikko / regulatory sandbox). Asia ilmenee erityisesti eduskunnan talousvaliokunnan mietinnöstä (TaVM 11/2025 vp – H 45/2025 vp).

Lempäälän kunnan kokonaan omistama tytäryhtiö Lempäälän Lämpö Oy voisi pyrkiä saamaan ns. sääntelyn hiekkalaatikkoluvan, jolla voitaisiin kokeilla uusia energiajoustojen ja niiden hinnoittelun malleja hallitusti.

Lempäälä voisi toimia pilottikuntana, jossa kokeiltaisiin joustavia resursseja, joustotuotteita ja hinnoittelua sekä uusia sopimus- ja toimintamalleja. Eduskunnan talousvaliokunta on todennut, että joustaviin resursseihin ja niiden hinnoitteluun liittyvien ratkaisujen kehittäminen edellyttää sääntelykokeiluja. Lempäälä tarjoaisi mahdollisuuden hallittuun ja mitattavaan kokeiluun, jossa tulokset raportoitaisiin ja malli olisi skaalattavissa. Kokeilulla olisi mahdollisuus osoittaa käytännössä, miten jousto vähentää energiaverkon investointipainetta ja nopeuttaa investointeja.

Lempäälän kuntakonsernin edunvalvonnallisena tavoitteena on selvittää mahdollisuutta sääntelykokeiluun osallistumiseksi ja pilottikuntana toimimiseksi. Lempäälän kunta ja Lempäälän Lämpö Oy eivät kuitenkaan lähtisi mukaan pilottikunnaksi, jos se vaatisi merkittäviä lisäinvestointeja kuntakonsernilta.

 Edunvalvontakortit

Tämän pykälän esittelytekstissä esitelty edunvalvontasuunnitelma kunnan edunvalvonnan kärkineen on tiivistetty edunvalvontakortteihin. Jokaiselle edunvalvonnalliselle teemalle on oma edunvalvontakorttinsa.

Edunvalvontakorttien on tarkoituksena toimia sekä viranhaltijoiden ja työntekijöiden että luottamushenkilöiden tukena edistettäessä kunnan edunvalvontasuunnitelman tavoitteita eri vaikuttamiskanavissa. Yhteistyön ja verkostojen merkitys on tärkeää vaikuttavan edunvalvonnan toteuttamisessa. Lempäälän kannalta on tärkeää, että myös luottamushenkilöt pystyvät tekemään edunvalvontaa omien verkostojensa kautta ja vaikuttamaan päätöksiin niin kansallisella, alueelisella kuin paikallisellakin tasolla.

Edunvalvontasuunnitelman ja edunvalvontakorttien yhtenä tavoitteena onkin luoda yhteinen tilannekuva sekä välittää tietoa edunvalvonnan tilannekuvasta ja tavoitteista luottamushenkilöiden suuntaan.

Edunvalvontasuunnitelmaan liittyvät edunvalvontakortit ovat tämän pykälän liitteenä teemoittain koottuna.

Edunvalvonnan tavoitteiden toteutumisen seuranta

Edunvalvonnan tavoitteiden toteutumista seurataan ylätasolla kunnan johtoryhmässä ja yksityiskohtaisemmin palvelualueiden johtoryhmissä sekä muissa palvelualueiden välisissä työryhmissä. Lisäksi edunvalvonnan tavoitteiden toteutumista seurataan kuntakonsernin johtoryhmässä, johon kuuluvat kunnanjohtaja ja kunnan tytäryhtiöiden toimitusjohtajat.

Edunvalvontatyön tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista. Edunvalvontasuunnitelma hyväksytään kunnanhallituksessa valtuustokausittain, ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti sisäisesti kunnan johtoryhmässä ja tarvittaessa kunnanhallituksessa. Edunvalvontasuunnitelma tuodaa valtuustolle tiedoksi.

Kunnan edunvalvontakorttien päivittäminen on jatkuvaprosessi, jossa otetaan huomioon mahdolliset muutokset, kuten esimerkiksi edunvalvonnallisten kärkien toteutuminen sekä seudulliset ja maakunnalliset tavoitteet.

Liitteet:

-          Lempäälän kunnan edunvalvontakortit vuosille 2026-2029

Toimivalta: Lempäälän kunnan hallintosäännön 5 luvun 1 §:n mukaan kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa ja vastaa edunvalvonnasta.

Lisätietoja: kunnajohtaja Noora Pajari, puh. 040 769 5259, sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@lempaala.fi

Esittelijä

Kunnanjohtaja

Päätösehdotus

Päätös

Tiedoksi

hyvinvointi- ja elinvoimalautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, yhdyskuntalautakunta, kunnan johtoryhmä, kuntakonsernin johtoryhmä, palvelualueiden johtoryhmät