Yhdyskuntalautakunta
Esityslista 02.12.2025/Asianro 189

Yhdyskuntalautakunta 02.12.2025    

865/08.00.00/2025  

Valmistelija: liikenneinsinööri Valtteri Partanen

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne (Nysse) on käynnistänyt joukkoliikenteen alueellisen palvelutaso vuosille 2026-2030 -projektin Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan kokouksessa 27.8.2025 § 60. Projektin käynnistämisvaiheessa on hyväksytty työn tavoitteet ja aikataulutus. Nysse on tehnyt palvelutasomäärittelytyötä jo useamman valtuustokauden ajan. Kuntien hyväksymään yhteistoimintasopimukseen on kirjattu, että joukkoliikenneviranomainen tekee valtuustokausittain palvelutasomäärtelmän ja laatii joukkoliikenteen yleissuunnitelman. Määrittelytyö ohjaa koko seudun joukkoliikenteen alueellista tarjontaa seuraavan neljän vuoden ajan. Määrittely koskee koko seutua, ei vain yksittäisiä kuntia, joten kunnan sisällä on eri palvelutasoluokkiin kuuluvia alueita. Oleellista on, että saman luokan alueita, kunnasta riippumatta, kohdellaan yhdenvertaisesti ja samankaltaisesti koko seudulla. Alueellinen palvelutasoluokitus vuosille 2026-2030 ohjaa vuosittain tehtävää palvelutasopäätöstä (kesäkausi ja talvikausi), ja antaa rungon linjakohtaiseen vuoroväli ja liikennöintiaika -tarkasteluun. Projektin tärkeimpiä tavoitteita on joukkoliikenteen yhteensovittaminen kuntien maankäytön suunnitteluun asumisen sekä elinkeinoelämän tarpeiden kautta. Lähtökohtana on joukkoliikenteen palveluiden suunnitteleminen kustannustehokkaasti ja kuntalaisten tarpeita kuunnellen sinne, missä matkustajakysynnällä on eniten aihetta.

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on hyväksynyt 8.10.2025 § 73 palvelutasoluokkien määrän, määrittelyn sekä periaatteen, kuinka alueita lähdetään jaottelemaan eri luokkiin. Hyväksytyn luokkajaonmukaisesti luokkia on viisi (5) kappaletta ja niihin on määritelty tietyt periaatteet, jotka ohjaavat alueelle suunniteltavaa palvelutasoluokkaa. Luokkien vahvistamisessa on hyväksytty myös ohjeellinen liikennöintiaika ja ohjeellinen vuoromäärä arkisin klo 7-18 välillä. Vahvistettu luokkajako löytyy pykälän oheisaineistosta toimitetusta lausuntopyynnöstä.

Lempäälän alueellista palvelutasoluokitusta vuosille 2026-2030 on käyty läpi kunnan asiantuntijoiden kanssa syyskuussa 2025, ennen lausuntopyynnön toimittamista kuntaan. Keskustelussa kunnan kanssa on tunnistettu maankäytön painopisteiden muutokset sekä työpaikkojen sijoittumisen merkitys. Lisäksi valmistelussa on keskusteltu alueellisesta joukkoliikenteen käytöstä (nousuista) sekä nousijamääräkehityksen trendeistä eri puolilla Lempäälää. Joukkoliikennelautakunnan linjaamien luokitusjakojen sekä kunnan kanssa käydyn keskustelun pohjalta on tehty alustava alueellinen palvelutasoluokitus Lempäälän joukkoliikenteen tasoista vuosille 2026-2030 sekä nostettu esille muutamia painopisteitä, joihin tällä valtuustokaudella tullaan panostamaan.

Lempäälässä on tunnistettu, että isoja muutoksia liikennepalvelukokonaisuuteen pystytään tekemään vuosien 2028-2029 aikana, kun nykyisiä liikennöintisopimuksia päättyy. Tätä ennen pystytään muuttamaan tiettyjä linjakokonaisuuksia, esimerkiksi linjan 52 liikennepalvelun uudelleenjärjestelyllä Vanattaran, Hauralan, Ruskea-ahteen sekä Laasonportin välillä.

Lempäälässä joukkoliikenteen suosio kulkumuotona on ollut viime vuosina nousussa. Nyssen linja-autoissa matkustaneiden määrä kasvaa vuositasolla tasaiseen tahtiin joukkoliikennepalvelun kehittyessä käyttäjäystävällisempään suuntaan. Vuonna 2024 Lempäälän alueella tapahtuneiden nousujen määrä kasvoi edellisvuoteen nähden 2,88 %:ia ja yhteensä kunnassa joukkoliikenteen nousuja tehtiin noin 932 000 kappaletta. Samalla kasvutahdilla Lempäälässä on tavoitteena ylitttää miljoonan nousun vuosiraja vielä 2020-luvun aikana. Suuri osa nousuista keskittyy kunnan 20 käytetyimmän pysäkin ympärille, näiden muodostaessa yhteensä 62 % kaikista kunnan alueella tehdyistä nousuista. Ideaparkinkadun pysäkeillä nousuja tehdään vuositasolla yhteensä noin 140 800 kappaletta, mikä on koko kunnan pysäkkipareista määrältään suurin. Muita nousijamäärältään suosittuja pysäkkikohteita löytyy mm. Lempäälän keskustasta Puistokadulta, Tampereentiellä Hakkarin paloaseman kohdalla sekä Sääksjärven koululta. Koontiesitys Lempäälän kunnan pysäkkien nousijamääristä löytyy pykälän oheisaineistona.

Kustannustaso nousua kohden vaihtelee melko paljon koko kunnan alueella. Matalimpia kustannukset ovat Lempäälän keskustan alueella, Marjamäessä Ideaparkin kauppakeskuksen alueella sekä Kuljussa. Lempäälässä kulkevien linjojen alijäämän nettokustannusosuus vaihtelee yhteistoimintasopimuksen periaatteiden mukaisesti linjojen reittien mukaisesti kunkin kunnan alueella. Osa linjoista tulee täysin Lempäälän kustannettavaksi ja osalla linjoista kustannukset jakautuvat esimerkiksi Lempäälän ja Tampereen kaupungin välille. Lempäälän kustannettavaksi tulevan liikenteen alijäämän suuruuteen voidaan vaikuttaa lipputuloja sekä linjojen nousijamääriä kasvattamalla. Valkeakosken suunnan linjojen kustannusjakoon Lempäälä osallistuu vuosittain kiinteällä 50 000 € / vuosi korvauksella Valkeakosken kaupungille. Valkeakosken joukkoliikenne on kyseisen alueen joukkoliikenneviranomaisena toimivan Pirkanmaan ELY-keskuksen sekä Valkeakosken kaupungin hankkimaa liikennettä (1.1.2026 alkaen liikenne- ja viestintävirasto Traficom toimii joukkoliikenteen alueellisena viranomaisena Nysse-liikenteeseen kuulumattomien kuntien osalta).

Nyssen ehdotuksena on Lempäälässä panostaa suunnittelussa seuraavan viiden vuoden aikana seuraaviin painopisteisiin:

1. Sääksjärven kehittäminen joukkoliikenteen solmupisteeksi: junaseisakkeen toteutuksen edistäminen, laadukkaan solmupysäkin kehittäminen, vaihtoyhteyksien takaaminen bussin ja junan välillä sekä joukkoliikenneyhteyden muodostaminen Hervannan ja Sääksjärven välillä.

2. Marjamäen kehittäminen joukkoliikenteen solmupisteenä: joukkoliikenneinfran kehittäminen koko Ideaparkinkadulla, jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien kehittäminen nykyisille ja mahdollisesti uusille bussipysäkeille, joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen Lempäälän nauhataajamasta sekä nopeiden yhteyksien kehittäminen Tampereen ja Valkeakosken suunnalta.

3. Palvelutasoluokan mukainen liikennepalvelun järjestäminen Hauralassa ja Vanattarassa.

Vastaus pyydetään toimittamaan osoitettuna joukkoliikennelautakunnalle viimeistään 12.12.2025.

Lempäälän kunnan lausunto:

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne (Nysse) pyytää Lempäälän kunnalta lausuntoa joukkoliikenteen alueellsesta palvelutasosta vuosille 2026-2030.

Nyssen jättämässä lausuntopyynnössä joukkoliikennepalvelun kehityssuuntia määrittelevä palvelutasoluokitus on esitetty perustellusti sekä ansiokkaasti, vedoten liikennepalvelun kehittämiseen osana kuntien maankäytön suunnittelua sekä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden seudulliseen kasvattamiseen. Lempäälän maankäytön suunnittelussa tulevina vuosina pääpaino on kuntakeskuksen kehittämisen ja uudistamisen lisäksi Sääksjärven sekä Marjamäen alueiden kehittämisessä. Asutusta tiivistetään ja keskitetään joukkoliikenteen ja raideliikenteen äärelle. Nyssen joukkoliikennesuunnittelun perustana on ollut Lempäälän Marjamäen alueen tunnistaminen seudullisen joukkoliikenteen solmupisteenä, jonka seurauksena Marjamäen alueen sekä Lempäälää ympäröivien kasvukuntien välisiä suoria joukkoliikenneyhteyksiä on pyritty tietoisesti kehittämään Marjamäen alueen lisääntyviä palveluita ajatellen. Lisäksi Sääksjärven alueen kehittyvä maankäyttö ja tulevan juna-aseman toteutuminen palvelee pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen kasvutavoitteita sekä seudullisia hiilineutraaliustavoitteita vähentämällä henkilöajoneuvoliikenteen CO2-päästöjä vuoteen 2030 mennessä, etenkin parhaimman palvelutason alueilla. Moottoriajoneuvojen liityntäpysäköintiä sekä siihen liittyvää lippuyhteistyötä tulee kehittää lisääntyviä matkustajatarpeita ajatellen, jotta joukkoliikenteen kulkumuoto säilyttää vetovoimaisuutensa myös pidempien matkojen liityntäliikenteessä. Lempäälän kunta esittää vastaukset Nyssen ehdotuksiin seuraavasti:

1.  Sääksjärvellä vireillä olevan asemakaavaluonnoksen (kaava nro 1113) tarkoitus on mahdollistaa juna-aseman toteutuminen sekä kestävien kulkutapojen edistäminen joukkoliikenteen matkaketjujen kautta. Sääksjärven uusi asema ei ole pelkästään liikenteen solmukohta, vaan myös tärkeä osa alueen identiteettiä. Juna-aseman toteutuminen tuo mahdollisuuden rakentaa Sääksjärvestä seudullisesti merkittävä kestävän liikkumisen solmukohta, joka tukee ilmastotavoitteita, elinvoimaa ja arjen sujuvuutta. Aseman toteutuminen tuo Sääksjärvelle paremmat liikenneyhteydet, uusia mahdollisuuksia Sääksjärven kehittämiseen tavoitellen ihmislähtöisesti suunniteltua ympäristöä. Kuntastrategian 2030 mukaisesti Lempäälän kunta kasvattaa asemanseutuja ja keskittää kaavoitusta lähijuna-asemien sekä joukkoliikennereittien varteen. Sääksjärven aseman sekä lähijunaliikenteen kehittäminen on myös osa valtion sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntien välistä MAL 5 -sopimusta vuosille 2024-2027.

Tavoitteena seudullisesti on saavuttaa kestävien kulkutapojen osuudeksi 55 prosenttia, kun se tällä hetkellä on seudullisesti 42 prosenttia. Tampereen kaupunkiseudun väestönkasvun myötä 2024 kasvaa myös päivittäisten matkojen määrä 15.000 matkalla. Väestönkasvu sekä mahdollistaa että pakottaa liikennejärjestelmän kehittämisen. Alueen bussireitit tulee sovittaa siten, että vaihto junaan on nopea ja luotettava. Tämä edellyttää maankäytön suunnittelun sekä katusuunnittelun osalta pysäkkien sijoittelua aseman välittömään läheisyyteen sekä joukkoliikenneviranomaisen puolelta liikennöintiaikojen yhteensovittamista.

Aseman yhteyteen toteutetaan moderni ja turvallinen solmupysäkki, joka mahdollistaa helpon ja esteettömän liikkumisen. Ratkaisuihin sisältyvät liityntäpysäköinti, pyöräpysäköinti, sääsuojatut kulkuyhteydet sekä selkeät opasteet. Näin varmistetaan matkaketjujen sujuvuus ja houkuttelevuus. Sääksjärven aseman saavutettavuus kävellen paranee, kun Sääksjärven liikenteen yleissuunnitelmaan sekä Tampereen 2-kehään ja Sääksjärven osayleiskaavaan liittyvät jalankulkuyhteydet on toteutettu.

Joukkoliikenteen solmu- ja tasauspysäkkien toteuttaminen on asemakaavaluonnoksessa huomioitu Sääksjärventien ylikulkusillan yhteyteen osoitetun pysäkkitilavarauksen sekä junaradan länsi- ja itäpuolille toteutettavien liikenneympyröiden myötä. Esimerkiksi nämä katuinfran ratkaisut mahdollistavat Sääksjärven juna-aseman toimivuuden seudullisena joukkoliikenteen solmupisteenä bussien sujuvan liikennöinnin näkökulmasta.

Hervannan ja Sääksjärven välinen yhteys on tärkeä osa seudullista joukkoliikenneverkkoa. Yhteys tukee työssäkäyntiä, opiskelua ja asiointia Lempäälän kunnan alueella, ja sen toteuttaminen vahvistaa Sääksjärven asemaa joukkoliikenteen solmupisteenä. Yhteys voidaan esimerkiksi toteuttaa bussilinjana, joka kytkeytyy juna-aseman päätepysäkkiin ja palvelee myös liityntäliikennettä. Toinen vaihtoehto on nykyisen Vesilahden suunnan linjan 55 päätepysäkin muuttaminen Hervantaan, jolloin Vesilahden ja Tampereen keskustan välinen matka tapahtuisi bussin ja junan vaihtoyhteydellä Lempäälän keskustasta tai Sääksjärven tulevalta asemalta. Joukkoliikenneyhteys Hervannan sekä Marjamäen välille tunnistetaan myös tarpeellisena alueiden välisen työmatka- sekä virkistysliikenteen edellytysten parantamiseksi.

Lempäälän kunta korostaa, että Sääksjärven kehittäminen joukkoliikenteen solmupisteeksi on välttämätön osa seudullista liikennejärjestelmää ja kestävän kasvun strategiaa. Ennen juna-aseman toteutumista bussiliikenteen nopean moottoritieyhteyden säilyminen Sääksjärven keskustan sekä Tampereen keskustan välillä on keskeistä bussiliikenteen kilpailukyvylle ja alueen pysäköintipaikkamäärien hallinnalle. Moottoritieyhteys valtatie 3:n kautta nähdään tarpeelliseksi myös lähijunaliikenteen pysähdysten alkaessa tunnin vuorovälillä, jolloin nopea bussiyhteys tarjoaa junaliikenteen ohella kilpailukykyisen kulkumuotovaihtoehdon ennen mahdollisten lisäraiteiden toteutumista. Moottoritien kautta kulkeva bussiyhteys tarjoaa nopean matkustusajan verrattuna seututien 130 kautta kulkeviin reitteihin. Nopean moottoritieyhteyden tulee olla kuntalaisten tarjolla myös viikonloppuisin. Tämä on tärkeää huomioida linjastosuunnittelussa, jotta joukkoliikenne säilyttää kilpailukykynsä henkilöautoiluun nähden ja houkuttelee käyttäjiä erityisesti työmatkaliikenteessä ennen seudullisen lähijunaliikenteen edellytysten parantamista Sääksjärven aseman myötä.

2.  Marjamäen eteläosaan on pitkän aikavälin maankäytön suunnittelun kautta tarkoitus muodostaa Ideaparkin alueesta alakeskus palveluineen sekä toimivine asuin-, työpaikka- ja viheralueineen. Alueelle tavoitellaan tiiviimpää asumista Ideaparkin läheisyyteen ja pientalovaltaisempaa asumista Kuivaspään suuntaan. Uusia työpaikka-alueita on tavoitteena osoittaa Helsingintien varteen laajentaen nykyisiä työpaikka-alueita kaakon suuntaan. Joukkoliikenneyhteyksien tulee palvella näitä tarpeita ympärivuotisesti sekä vuorotarjonnan olla riittävän tiheää joukkoliikenteen kulkumuodon houkuttelevuuden kasvattamiseksi.

Ideaparkinkadun joukkoliikenneinfraa kehitetään alueen palvelutasoluokituksen sekä suurten nousijamäärien edellyttämänä mm. selvittämällä alueen liikennevaloliittymien joukkoliikenne-etuuksien lisäämistä, panostamalla pysäkki- sekä katuinfran kunnossapidettävyyteen sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien laadukkuuteen. Etenkin jalankulkijoille tarjottavaan opastukseen pysäkkien sekä alueen palvelukohteiden välillä kiinnitetään huomioita. Pysäkkien saavutettavuutta pyöräillen on parannettu vuonna 2024 toteutettujen liikennevaloliittymien ohessa sijaitsevien pyöräilijän tunnistavien tutkailmaisimien myötä. Liikennevaloliittymien toimivuutta seurataan sekä ohjelmointia pyritään kehittämään joukkoliikenteen ohessa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tarpeita priorisoiden.

Matkaketjujen toimivuuden kannalta oleellisten liityntäpyöräpysäköintikatosten toteuttamista selvitetään Marjamäen sekä etenkin Ideaparkinkadun alueella. Liityntäpyöräpysäköinnin riittävään kapasiteettiin sekä laadukkuuteen tulee myös panostaa, jotta alueen liityntäliikenne toimii saumattomasti ja matkaketjupotentiaali kasvaa. Mahdollisten uusien joukkoliikennepysäkkien sekä niiden yhteyteen toteutettavien pyöräkatosten sijoittelu ja varustelu on suunniteltava niin, että ne tukevat esteettömyyttä ja matkustajamukavuutta.

Valkeakosken suunnalta Marjamäen kautta Tampereen keskustaan kulkevan nopean yhteyden linjan 60 palvelutasoa tulee kehittää parantamalla vuorotarjontaa ympärivuotisesti nykytilanteeseen nähden. Linjan matkustajilta on tullut toistuvasti palautteita ajoneuvojen olevan liian täysiä ruuhka-aikojen vuoroilla. Linjan 60 palvelutason tulee toteutua joukkoliikennelautakunnassa vahvistetun luokkajaon tason 2 liikennöintiperiaatteita mukaillen. Linja 60 toimii myös nopeana moottoritieyhteytenä Sääksjärven ja Tampereen keskustan välillä, mutta pysähdykset tapahtuvat valtatie 3:n eritasoliittymän rampeilla Sääksjärven keskustan sijaan. Ideaparkinkadun pysäkkipari toimii vaihtopysäkkinä, joten Lempäälän sisäisen liikenteen aikataulujen yhteensovittamista tulee selvittää, jotta vaihtoajat eivät vaikuta merkittävästi matka-ajan kokonaispituuteen lähtö- sekä päätepisteen välillä. Marjamäen alueen joukkoliikenneinfran kehittyminen sekä nauhataajaman alueelta suuntautuvien yhteyksien parantaminen lisäävät Marjamäen alueen saavutettavuutta ja tuovat alueen jo ennestään suureen nousijaprofiiliin tavoiteltua seudullista kasvua.

3.  Vanattaran, Ruskea-ahteen ja Moision alueiden osalta tullaan tarkistamaan osayleiskaavoja niin, että ne vastaavat paremmin nauhataajaman ja tulevan Moision lähijunaseisakkeen kehittämisen tavoitteita. Vanattaran alueelle ja linjan 52A reitille rakentuvan Humalamäen asuinalueen tontit luovutetaan vuosien 2025-2026 aikana ja ovat jo lähteneet rakentumaan pohjoispuolen tontinluovutuksen jälkeen. Kadut ovat jo rakennettu vuosien 2024-2025 aikana, ja alueen odotetaan olevan asukkaiden toiminnassa vuosina 2027-2028. Uusien asukkaiden myötä matkustajamäärien odotetaan kasvavan linjan 52 liikennöinnissä. Humalamäen asuinalueen läheisyydessä sijaitsevan Reinolan alueella on jo ennestään kunnan maanomistusta, joten sen kaavoittamista asuinalueeksi selvitetään pitkällä aikavälin tavoitteena. Vanattarantien suunnan joukkoliikennepalvelun säilyminen vähintään tason 3 mukaisena alueena nähdään joukkoliikenteen sekä kestävien kulkumuotojen kasvutavoitteiden kannalta tärkeänä toimenpiteenä.

Hauralan alueella on vireillä eteläosan maankäyttöä kehittävä asemakaavahanke. Alueelle osoitetaan yhteensä 54 uutta omakotitonttia sekä tontteja yhtiömuotoiselle pientalorakentamiselle, kuten rivi- tai paritaloille. Lisäksi osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue uutta päiväkotia varten. Alueen uudeksi asukasmääräksi on arvioitu n. 380 asukasta. Alueen katuja ja kunnallistekniikkaa on tarkoitus alkaa rakentamaan vuonna 2027. Nykyisen linjan 52A sekä Vesilahden suuntaan kulkevan linjan 55 yhteensovittamismahdollisuutta Hauralan eteläosan asemakaavaalueelle tulee tarkastella suurempien linjamuutosten ohessa osana palvelutasoluokan mukaista liikennöintiä. Alueen joukkoliikennepalvelun sekä mahdollisten linjamuutosten myötä on syytä myös huomioida Lempäälän ja Hauralan välillä kesällä 2024 automaattista ajamista pilotoinut robottibussikokeilu sekä sen tulokset. Robottibussi sai kokeilun aikana käyttäjiltään paljon kiitosta ja matkustajien ikähaarukka kattoi kaikenikäisiä matkustajia. Robottibussia käytettiin jälkitarkastelun perusteella eniten asiointimatkoihin, koeajoon, syöttöliikenteen matkoihin osana matkaketjua sekä harrastusmatkoihin. Laasonportin alueella liikennöi nykytilanteessa linja 52B, eikä kyseiselle alueelle ole pitkällä aikavälillä suunniteltu maankäytön kehittymistä tai nykyisen yhdyskuntarakenteen uudistamista.

Lempäälän kunta näkee myös tärkeäksi Maakalan alueen saavutettavuuden joukkoliikenteellä, sillä alueen asukasmäärä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Alueellisen joukkoliikennepalvelun laajentamista kyseiselle alueelle tulee selvittää pitkän aikavälin tavoitteena. Alueen saavutettavutta kartoittaessa tulee kuitenkin huomioida Turuntien (seututie 190) varteen suunniteltavan jalankulun ja pyöräilyn yhteyden toteutuminen. Pirkanmaan ELY-keskus on 12.11.2025 kuuluttanut tiesuunnitelman laatimisen aloittamisesta uudelle jalankulku- ja pyöräilyväylälle Lempäälään Turuntielle välille Miemolantie – Lemponkatu.

Muilla kohdennetun palvelun alueilla, kuten Lastusten, Säijän sekä Mattilan haja-asutusalueilla, avoimen joukkoliikennepalvelun tulee olla kustannustehokkaasti järjestetty kunnan oppilaitosten ja kyläkoulujen tarpeita ajatellen. Liikennöintiajat tulee järjestää siten, että syöttöliikenteen kautta hoidettavien lakisääteisten koulukuljetusten järjestäminen voidaan yhteensovittaa sujuvasti lukuvuoden aikana.

Kodin ja joukkoliikennepysäkin välisen etäisyyden kasvaessa liityntämatkojen sujuvuus korostuu entisestään. Näissä tapauksissa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden tulee olla turvalliset, selkeät ja viihtyisät, jotta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus säilyttää houkuttelevuutensa ja joukkoliikenteen liityntämatkojen potentiaali pysyy suurena. Esimerkiksi Saikan asuntoalueen läheisyydessä sijaitsevien Kuljuntien uusien bussipysäkkien oheen on lisätty pyöräliikenteen liityntäpysäköintikatoksia, jotka tarjoavat polkupyörälle runkolukittavan sekä katetun säilytysmahdollisuuden. Lempäälään on vuonna 2025 hyväksytty pyöräpysäköinnin yleissuunnitelma, joka toimii osaltaan myös joukkoliikennepysäkkien liityntäpyöräpysäköintikohteiden toteutusohjelmana.

Tarjoamalla kuntalaisilleen laadukkaita ja saavutettavia joukkoliikenteen palveluita lyhyillä siirtymäetäisyyksillä, Lempäälän kunta kannustaa kuntalaisiaan siirtymään pysyvästi kestäviin liikkumismuotoihin sekä edistää samalla kuntastrategiansa mukaisesti vihreää siirtymää muuttuvissa toimintaympäristöissä.

Oheisaineisto:

Lausuntopyyntö Lempäälän joukkoliikenteen alueellisesta palvelutasosta vuosille 2026-2030 (ei julkaista internetissä)

Koontitaulukko Lempäälän kunnan pysäkkien nousijamääristä v. 2023 (ei julkaista internetissä)

Koontitaulukko Lempäälän kunnan pysäkkien nousijamääristä v. 2024 (ei julkaista internetissä)

Toimivalta: Lempäälän kunnan hallintosäännön 5 luvun 3 §:n kohdan 7 mukaan lautakunta antaa kunnan puolesta toimialaansa liittyvät lausunnot.

Lisätietoja: liikenneinsinööri Valtteri Partanen, puh. 044 481 1804, sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@lempaala.fi

Esittelijä

Yhdyskuntajohtaja

Päätösehdotus

Päätös

Otteet

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne Nysse

Tiedoksi

kaavoitus, sivistysjohtaja, hallinnon suunnittelija/Kaop, Valkeakosken kaupunki, Pirkanmaan ELY-keskus