Viranomaislautakunta
Pöytäkirja 14.05.2024/Pykälä 28

Viranomaislautakunnan lausunto Sääksjärven osayleiskaavaehdotuksesta

VIRLTK 23.2.2021 § 11 

 Lempäälän kunta pyytää viranomaislautakunnan lausuntoa Sääksjärven osa­yleis­kaa­van luonnoksesta. Lausunnon antamiselle on saatu li­sä­ai­kaa 23.2.2021 asti. Kaava-aineistoon voi tutustua Lempäälän kunnan in­ter­net-si­vuil­la osoitteessa: https://www.lempaala.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus-ja-maankaytto/kaavoitus/yleiskaavoitus/vireilla-olevat-yleiskaavat/12020-saaksjarven-osayleiskaava/.

Lempäälän kunta on käynnistänyt Sääksjärven osayleiskaavan laa­ti­mi­sen keväällä 2017. Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän kunnan poh­jois­osas­sa lähellä Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan rajaa. Kaa­voi­tet­ta­van alueen pinta-ala on noin 17,5 km² . Yleiskaavan ta­voit­tee­na on muodostaa yhteinen näkemys siitä, millaiseksi Sääksjärven aluet­ta halutaan tulevaisuudessa kehittää maankäytön ja yleiskaavassa rat­kais­ta­vien asioiden osalta. Sääksjärven osayleiskaava laaditaan alue­va­raus­osa­yleis­kaa­va­na, joka ohjaa alueen asemakaavoitusta ja ase­ma­kaa­va­muu­tok­sia.

 Sääksjärven osayleiskaavaluonnoksen kokonaisrakenteen ratkaisut poh­jau­tu­vat pitkälti Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ratkaisuihin. Suu­rim­man muutoksen alueelle tuovat uudet liikenneväylät, valtatien 3 oi­kai­su ja 2-kehä, ja niiden ympärille muodostuvat uudet asuin- työ­paik­ka- ja palvelualueet. Lisäksi Sääksjärven keskustan juna-aseman myö­tä aseman ympäristö tulee muuttumaan tiiviimmäksi kau­pun­ki­ym­pä­ris­tök­si, minne sijoittuu uusia palveluita, keskustamaista tehokasta asu­mis­ta ja työpaikkoja. Keskustassa uudisrakentaminen on lähinnä ker­ros­ta­lo­ja ja kaupunkipientaloja tavoitellen korkeaa aluetehokkuutta. Myös 2-kehän ja alueen pääkokoojakatujen varsille tavoitellaan te­ho­kas­ta tai keskitehokasta asuinrakentamista. Tämä mahdollistaa pal­ve­lu­jen kivijalkatoiminnot. Pääosin pientaloasumiselle varatut alueet si­joit­tu­vat alueiden laidoille. Uudet työpaikka-alueet tukeutuvat vahvasti val­ta­tien 3 oikaisuun ja 2-kehään. Laskennallisesti yleiskaava-alueen alue­va­rauk­set mahdollistavat reilun 8000 uuden asukkaan ja noin 3000 uu­den työpaikan sijoittumisen yleiskaava-alueelle.

 Sääksjärven pääradan länsipuolisen alueen kehittyminen edellyttää kaa­va­luon­nok­ses­sa esitetyllä tavalla sekä uuden kehä II:n että vt. 3 Pus­ki­ais­ten oikaisun toteuttamista. Ilman näitä hankkeita alueen ke­hit­ty­mi­nen perustuu lähinnä radan länsipuolisen olemassa olevan ka­tu­ver­kon ja sen laajentamisen varaan. Kaavaluonnoksessa on esitetty laa­ja virkistysalueverkosto ja siihen kuuluvat reitit. Myös luonnon-, mai­se­ma- ja kulttuuriympäristöarvot on huomioitu kaavassa asianmukaisin mer­kin­nöin.

Kaavaluonnosta varten on tehty mm. seuraavia asiantuntijaselvityksiä ar­keo­lo­gi­nen inventointi 2017, luontoselvitys 2018, rakennetun kult­tuu­ri­ym­pä­ris­tön selvitys 2017, linnustoselvitys 2020, liikenneselvitys 2020, Sääks­jär­ven seisakkeen liityntäpysäköinti 2019, Lempäälän rai­de­lii­ken­ne­sel­vi­tys 2020, Sääksjärven aseman ratatekninen tarkastelu 2020, Maan­käy­tön riskiarviointi Kiilto OY:n tehtaan lähialueelle 2020. Lisäksi par­hail­laan on käynnissä Pirkanmaan ELY-keskuksen YVA-menettely Vt 3 "ns. Puskiaisten oikaisua" ja kehä-2 tiehankkeiden suunnittelua var­ten.

Ehdotus asiassa annettavaksi lausunnoksi

Sääksjärven yleiskaava-alue on laaja ja merkittävä alue Lempäälän kun­nas­sa yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta. Kaavassa on osoi­tet­tu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 mukaisesti merkittäviä muu­tok­sia Sääksjärven alueen nykyiselle maankäytölle tulevaisuudessa. Alu­een sijainti Tampereen kaupungin rajan tuntumassa asettaa paineita yh­dys­kun­ta­ra­ken­teen laajentamiselle sekä asutuksen, että työ­paik­ka-aluei­den muodossa nyt metsätalous- ja virkistyskäytössä oleville alueil­le. Kaavassa tulee yhteensovittaa sekä luonnonympäristön, eko­lo­gis­ten yhteyksien ja toisaalta yhdyskuntarakenteen kehittämisen tarpeet. Osa­yleis­kaa­vaa varten onkin tehty kattavia selvityksiä sekä käytetty mo­ni­puo­li­ses­ti lähtöaineistoja kaavan vaikutusten arvioimiseksi. Vi­ran­omais­lau­ta­kun­ta esittää ohessa vielä muutamia huomioita kaavatyön jat­koa ajatellen.

Maa- ja kallioperä sekä läjitysalueet

 Kaava-alueelle sijoittuu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maa­pe­rä­tie­to­jen perusteella merkittäviä kallioalueita. Kaavan yhteydessä tulee tuo­da esille alueet, joihin maankäytön muutosten myötä kohdistuu mer­kit­tä­viä kivenlouhintoja sekä tarkastella niiden vaikutuksia. Esitettyjen laa­jo­jen työpaikka-alueiden (TP-5) kivenlouhintojen osalta voi tulla tarve eril­li­seen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA-menettely). Kaa­va-ai­neis­tos­ta on hyvä käydä ilmi, mitä alueita rakentamisen vaiheistusta kos­ke­va yleismääräys erityisesti koskee. Työpaikka-alueiden (TP-5) ja nii­den läheisten uusien asuinalueiden toteutumisen vaiheistus on tär­keää, jotta asutusta ei altisteta louhinta- ja murskaustoimintojen hai­tal­li­sil­le ympäristövaikutuksille. Vaiheistus vaikuttaa myös siihen, kuinka lou­hin­ta- ja murskaustoimintoja voidaan toteuttaa. Mahdollinen lähellä ole­va asutus rajoittaa louhinnan ja murskauksen toteuttamista.

 Kaavan vaikutukset luonto- ja etenkin virkistysarvoihin ovat merkittävät, ot­taen huomioon missä määrin nykyiset laajat metsäalueet supistuvat. Lä­hi­vir­kis­tys­alueik­si (VL) varatuille alueille, on osoitettu maan­lä­ji­tys­aluei­ta (e), jotka aktiivivaiheessa (toiminnan ollessa käynnissä) eivät mah­dol­lis­ta virkistyskäyttöä ja heikentävät myös viereisten alueiden vir­kis­tys­käyt­tö­ar­voa. Ympäristönsuojelu katsoo, että läjitysalueita ei tule si­joit­taa tunnistettujen luontoarvojen (sl- ja luo-alueiden) välittömään lä­hei­syy­teen. Riippuen läjitystoiminnan laajuudesta ja kestosta se voi­daan luokitella jätteenkäsittelytoiminnaksi (maankaatopaikka), jolloin vir­kis­tys­alue­mer­kin­nän käyttö on kyseenalaista ja voi aiheuttaa haas­tei­ta myös luvitukselle. Mahdollisilla maankaatopaikka-alueilla ei tule enää su­pis­taa lähivirkistykseen varattuja alueita, vaan jätteenkäsittelyalueet tu­lee osoittaa muualta.

 GTK:n happamien sulfaattimaiden karttapalvelun perusteella osa­yleis­kaa­van alueelle Kaitajärven eteläpuolelle ja siitä edelleen koilliseen si­joit­tuu mustaliuske-esiintymä. Asia on hyvä tiedostaa, jotta se pystytään huo­mioi­maan tarkemmassa suunnittelussa. Maankäytön muutosten myö­tä kiviaineksesta voi rapautuessaan vapautua rikkiä (sulfaatteja) ja hai­tal­li­sia metalleja valumavesiin.

 Hulevedet

 Viranomaislautakunta pitää tärkeänä, että kaavaselostuksessa esille tuo­tu hulevesiselvitys laaditaan osayleiskaavan alueelle viimeistään sit­ten, kun isot väyläratkaisut ovat päätetty. Alueelle ollaan osoittamassa mer­kit­tä­vää lisärakentamista ja hulevesien hallintaan liittyvää ko­ko­nai­suut­ta ei ole mahdollista hallita yksittäisiä alueita koskevien ase­ma­kaa­vo­jen yhteydessä. Sääksjärvellä on todettu hulevesien osalta ns. on­gel­ma­koh­tei­ta jo nykyisellä maankäytöllä, mikä tuodaankin kaa­va­se­los­tuk­ses­sa hyvin esille.                                                                                    

Hulevesiselvityksissä tu­lee tarkemmin tarkastella valuma-alueita ja huomioida maankäytön muu­tok­sen myötä lisääntyvät virtaamat. Selvityksessä on tärkeää tun­nis­taa merkittävimmät hulevesien johtamisreitit sekä antaa rat­kai­su­eh­do­tuk­sia hulevesien hallintaan. Hulevesiselvityksen tulokset tulee huo­mioi­da osayleiskaavassa. Maankäytön muutokset eivät saa vaikuttaa mer­kit­tä­vien uomien johtamiskykyyn, jotka on hyvä merkitä myös kaa­va­kart­taan.

Melu

                                          VT3:n ja ns. Kehätien tielinjauksia koskeva YVA-prosessi on vielä kes­ken eikä suunniteltujen väylien meluvaikutuksista ole vielä tietoa. Lau­sun­nos­sa ei ole siten mahdollista otta kantaa mm. väylien me­lu­vai­ku­tuk­siin.

 Viranomaislautakunta katsoo, että pientaloasutusta (AP-8) ei tulisi osoit­taa aivan radan läheisyyteen. Lempäälän kunnan meluntorjunnan toi­min­ta­suun­ni­tel­mas­sa on linjattu, että alueille, joiden melutaso on yli 60 dB ei lähtökohtaisesti osoiteta uutta pientaloasutusta, koska oh­je­ar­vo­jen mukaisten riittävien piha-alueiden toteuttaminen ei ole kohtuullisin kei­noin (mm. rakennusmassoilla) mahdollista. Vuoden 2016 lii­ken­ne­mää­rä­tie­to­jen perusteella 60-65 dB melualue ulottuu noin 100 m etäi­syy­del­le radasta. Tulevaisuudessa raideliikenteen määrän kasvu to­den­nä­köi­ses­ti edelleen heikentää melutilannetta. Muualla osayleiskaavan alu­eel­la on osoitettu melua aiheuttavien väylien välittömään lä­hei­syy­teen muun tyyppistä maankäyttöä/asumista. Tätä tulisi noudattaa myös ky­sei­sen alueen (AP-8) osalta.

 Viranomaislautakunta pitää hyvänä, että julkisille palveluille on varattu paik­ko­ja myös melualueiden ulkopuolelle. Lempäälän Sääksjärvellä ny­kyi­sin sijaitsevat päiväkodit Kuusimäki ja Pikku-Kuusis sijaitsevat vuo­den 2016 liikennemäärätietojen perusteella moottoritien 60–65 dB me­lu­alu­eel­la. Melutasojen tulisi olla oleskeluun tarkoitetulla piha-alueilla päi­vä­ai­kaan (7-22) alle 55 dB. Mahdollisuus palvelujen sijoittamiseen olo­suh­teil­taan parempiin paikkoihin on hyvä, ellei melutilannetta pystytä muil­la keinoin parantamaan.

Luonto
Viranomaislautakunta pitää erittäin tärkeänä, että luonnon mo­ni­muo­toi­suu­den kannalta keskeiset arvoalueet jätetään rakentamisen ul­ko­puo­lel­le ja turvataan monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden keskittymien säi­ly­mi­nen riittävän laajoina kokonaisuuksina alueella. Esimerkiksi TP-5 alue Matojärven ja Kaitajärven läheisyydessä voi olla vaikea rakentaa niin, että osoitetut luontoarvot säilyisivät. Myös seudullinen ekologinen vi­her­yh­teys tulee säilyttää mahdollisimman ehyenä kokonaisuutena. Seu­dul­li­set viheryhteydet perustuvat kattaviin selvityksiin arvokkaista luon­to­ko­ko­nai­suuk­sis­ta ja ne tulee esittää kaavaselostuksessa luon­to­ar­vo­ja koskevassa kappaleessa sekä osoittaa viheryhteysmerkinnällä kaa­va­kar­tas­sa. Luontoarvojen säilyttäminen tukisi myös monipuolisten vir­kis­tys­reit­tien säilymistä alueella.

Ilmastovaikutusten arviointi

Kaavaselostuksessa on arvioitu sanallisesti ilmastovaikutuksia sekä nii­den vähentämistä tukevia tekijöitä. Koska kyseessä on niin laaja maan­käy­töl­li­nen muutos alueella, tulee ilmastovaikutusten arviointia vielä tar­ken­taa eli arvioida kaavaratkaisujen laskennallisia kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­vai­ku­tuk­sia suhteessa kunnan hiilineutraalisuustavoitteeseen, jon­ka mukaan kunta vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 80% vuo­den 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Pöytäkirja tarkistetaan kokouksessa.

 Lisätietoja: ympäristöpäällikkö puh. 040 133 7804

 Ympäristöpäällikön ehdotus
Viranomaislautakunta päättää antaa lausuntonaan selostusosassa esi­te­tyn lausunnon Sääksjärven osayleiskaavan luonnoksesta.
 

Käsittely Keskustelun jälkeen ympäristöpäällikkö Kati Skippari teki seuraavan muu­te­tun päätösehdotuksen:

 Viranomaislautakunta antaa edellä selostusosassa olevan lausunnon alus­ta­va­na lausuntonaan kaavaluonnoksesta ja tarkentaa lausuntoaan sen jälkeen, kun VT3 oikaisua koskeva YVA selostus on valmis.

 Viranomaislautakunta lisäksi ehdottaa, että osayleiskaava käsitellään vai­heit­tain niin, että keskusta-alueen yleiskaava käsitellään ensin ja tie­lin­jauk­sien varmistuttua käsitellään metsäinen kaavan osa.

 Viranomaislautakunta ehdottaa lisäksi, että kaavaselostuksessa ja kaa­vas­sa tulee huomioida paremmin Kiilto Oy kemikaalikuljetukset ja nii­den ohjautuminen. Tarvittaessa tulee ottaa kantaa siihen, että tar­vi­taan­ko tiivistyvälle Sääksjärven keskusta-alueelle rajoituksia ke­mi­kaa­li­kul­je­tuk­siin.

Päätös Viranomaislautakunta hyväksyi muutetun päätösehdotuksen yk­si­mie­li­ses­ti.

Tiedoksi kaavoituspäällikkö Teija Mäkelä

 yleiskaavasuunnittelija Sini Suontausta

 suunnitteluavustaja Mira Puurtinen

VIRLTK 14.05.2024 § 28  

84/10.02.02/2021  

 Asia

Lempäälän kunta pyytää viranomaislautakunnan lausuntoa Sääksjärven osayleiskaavaehdotuksesta (12020) 5.5.2024 mennessä. Lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa. Pöytäkirja tarkistetaan kokouksessa.

Kaava-aineisto löytyy Lempäälän kunnan verkkosivuilta: www.lempaala.fi > Asuminen ja ympäristö > Kaavoitus ja maankäyttö > Kaavoitus > Yleiskaavoitus > Vireillä olevat yleiskaavat.

Osayleiskaavaan liittyvät uudet selvitykset

Osayleiskaavan luonnosvaiheen ja siitä viranomaislautakunnan antaman lausunnon jälkeen on valmistunut seuraavat uudet selvitykset:

• Kiillon liittymäselvitys, Ahonperän eritasoliittymän etelänsuunnan rampit, WSP, 2021
• Lehtivuoren hajuheinäseuranta, Lempäälän kunta, 2022
• Lehtivuoren maatutkaluotaustutkimusraportti, Suomen Maatutkapalvelu, 2023
• Lehtivuoren yleissuunnitelma ja kaavarunko, Arkkitehtitoimisto Jussi Partanen, 2022
• Lehtivuoren vesihuoltotarkastelu ja kustannusarvio, Lempäälän Vesi, 2022
• Lempäälän kaupan palveluverkkoselvitys, WSP, 2023
• Lempäälän kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, Sweco, 2023
• Lempäälän liikennemeluselvitys, Taratest, 2022
• Sääksjärven hulevesiselvitys, Destia, 2024
• Sääksjärven keskustan yleissuunnitelma, Inaro, 2023
• Sääksjärven muinaisjäännösinventoinnin täydennys, Mikroliitti Oy, 2023
• Sääksjärven osayleiskaavan liikenneselvitys, FCG, 2021
• Sääksjärven osayleiskaavan luontoselvitys, FCG, 2018, päivitetty 2022
• Sääksjärven osayleiskaavan eteläosan täydentävät luontoselvitykset, FCG, 2022
• Valtatien 3 oikaisun Lempäälä-Pirkkala merkitys elinkeinoelämälle ja yritystoiminnalle, Sitowise, 2023

 Muutokset osayleiskaavaehdotuksessa

Osayleiskaavan lähtökohdat ja tavoitteet ovat säilyneet ennallaan.

Osayleiskaavaluonnokseen nähden osayleiskaavaehdotuksessa Vt 3 oikaisun ja 2-kehän sijainnit ovat muuttuneet väyliä koskevaan YVA-menettelyyn ja sen pohjalta edenneeseen jatkosuunnitteluun perustuen. Myös mm. työpaikka-alueiden, asuinalueiden sekä lähivirkistys- ja metsäalueiden sijoittumisen ja rajausten osalta on tullut muutoksia suhteessa osayleiskaavan luonnokseen. Melualueelle sijoittuneet lähivirkistysalueet on merkitty suojaviheralueiksi. Osayleiskaavaehdotukseen on lisätty hulevesien osalta merkittävimpiä tunnistettuja hulevesien tulvareittejä sekä hulevesien viivytykseen osoitettuja alueita.

Kaavoittajan vastine osayleiskaavaluonnoksesta annettuun viranomaislautakunnan lausuntoon

Sääksjärven osayleiskaava on kokonaisratkaisu, jota ei ole

tarkoituksenmukaista käsitellä vaiheittain. Vt 3 oikaisun ja 2-kehän

tielinjauksien suunnittelu on edennyt niin pitkälle, että niiden sijainnit on tiedossa yleiskaavatarkkuudella ja pystytty osoittamaan yleiskaavassa todenmukaisille paikoille. TP-5 ja KMt-alueiden kaavamääräyksissä on ehtona, että alueen toteuttaminen edellyttää Vt 3 oikaisun toteutumisen välillä Lempäälä-Pirkkala tai 2-kehän toteutumisen välille Sääksjärvi-Pirkkala lentoasema. Tämä jo ohjaa siihen, että kehitys alkaa keskustassa ja sitä lähinnä olevilta alueilta.

Kaavaehdotuksen liikenneratkaisut edesauttavat sitä, ettei kemikaalikuljetuksia tarvitsisi enää ohjata kulkemaan Sääksjärven keskustan kautta, vaan ne pääsevät valtatielle Ahonperän uudesta liittymästä.

Yleiskaavassa ei ole tarkasteltu alueen maaperää sellaisella tarkkuudella, että mahdollista tulevaa louhinta- ja murskaustoimintaa voitaisiin ohjata yleiskaavalla. Alueella tapahtuva maa-aineisten otto ja muu toiminta vaatii

omat lain mukaiset luvat, missä otetaan huomioon toiminnan

vaikutus ympäristöön ja mahdolliseen asumiseen. Läjitystoiminnalle osoitettu alue sijoittuu isomman lähivirkistysalueen reunaan ja ei merkittävästi supista lähivirkistykselle varattua aluetta. Läjitysalueella voi olla jonkin verran vaikutuksia alueen linnustoon.

Yleiskaava-alueelle on laadittu hulevesiselvitys ja sen tulokset on otettu huomioon kaavassa. Pientaloasuinalueen rajausta on tarkistettu kauemmaksi radasta, niin että sen meluntorjunta pystytään hoitamaan rakennusten sijoittelulla.

Seudullisen viheryhteyden laatua ja eheyttä on parannettu ja

kaavakartalle osoitettu viheryhteysmerkintä. Kaavaselostukseen on täydennetty seudullisten viheryhteyksien kuvaus. Matojärven ja Kaitajärven alueet ovat jätetty rakentamisen ulkopuolelle.

Ilmastovaikutusten arviointi on täydennetty käyttämällä KILVA-työkalua. Yleisesti ei ole vielä käytössä työkalua, millä voitaisiin tarkentaa laskennallisia kasvihuonepäästövaikutuksia suhteessa kunnan hiilineutraalisuustavoitteeseen. Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Avoin ry:n kehittämän Hiilikartan tuloksia ei saatu osaksi kaavaselostusta teknisten ongelmien takia. 

Ehdotus lausunnoksi osayleiskaavaehdotuksesta

Viranomaislautakunta toteaa, että osayleiskaavaehdotuksessa on huomioitu viranomaislautakunnan osayleiskaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa esille nostettuja asioita mm. luonnon, hulevesien ja melun osalta. Viranomaislautakunta nostaa kaavan ja sen vaikutusten osalta vielä jäljempänä esitetyt seikat huomioon otettaviksi.

Luonto ja hulevedet

Kaavaehdotuksessa aluerajauksia on muutettu niin, että ne ottavat paremmin huomioon luontoarvot sekä virkistyskäyttömahdollisuudet. Muun muassa Kaitajärven itäpuolella sekä Mäkelän alueella olevia luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo-alue) on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Myös viheralueiden koko ja yhtenäisyys on parantunut luonnokseen nähden. Kaavaehdotuksessa on sisällytetty viheryhteystarvemerkintä sekä seudullisesti tärkeälle viheryhteydelle että liito-oravan kulkureitille. Kaavaehdotukseen on sisällytetty runsaasti virkistyskäyttöä palvelevia ulkoilureittejä ja Sääksjärven kuntoradan VL-alue on laajempi kuin kaavaluonnoksessa

Kaikilta osin todetut luontoarvot eivät ole jäämässä rakentamisen ulkopuolella ja myös maankäytön muutokset luontoarvojen läheisyydessä voivat heikentää luontoarvoja. Viranomaislautakunta pitää tärkeänä, että luontoarvojen säilymiseen kiinnitetään huomiota ja arvojen säilymistä edistetään edelleen Lempäälän kuntastrategian mukaisesti, kun alueiden käyttöä suunnitellaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Tällaisia alueita ovat mm. Kaitajärven luoteispuolen KMt-alue, jolla on merkitystä myös hulevesien hallinnan kannalta, Kortejärven koillispuolen C-1 alue, Lehtivuoren A-1 alue sekä Höytämönjärven itäpuolen TP-4 alue. Todettuja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita sijoittuu näille alueille.

Viranomaislautakunta toistaa jo aiemmin lausumansa siitä, että lähivirkistysalueelle (VL), Perimmäisen luonnonarvokokonaisuuden (luo-2) ja linnustollisesti arvokkaan alueen (luo-4) läheisyyteen ei tule osoittaa maan­lä­ji­tys­aluetta (e). Läjitystoiminta heikentää alueisiin liittyviä arvoja ja voi vaikuttaa haitallisesti mm. alueen linnustoon. Ottaen huomioon, että toteutuessaan kaavan vaikutukset luonto- ja etenkin virkistysarvoihin ovat merkittävät, osoitettuja ja merkittävästi pienentyviä viher- ja metsäalueita ei tule supistaa maanläjitysalueilla vaan ne tulee osoittaa muualle esim. laajojen TP-alueiden yhteyteen. Maanläjityksen (maankaatopaikka) ollessa luvanvaraista, alueiden luonto- ja vir­kis­tys­käyt­tö­ar­vot aiheuttavat haas­tei­ta luvitukselle. Kaavalla ei voida ratkaista ympäristöluvanvaraisen toiminnan sijoittumista.

Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut luonnonmuistomerkit Sipilän alueella (Sipilän käärmekuusi ja Tyynelän kataja) puuttuvat ja ne tulisi sisällyttää merkintöinä kaavakarttaan vastaavasti kuin muut rauhoitetut luonnon muistomerkit.

Lempäälän kunnan viranomaislautakunta pitää tärkeänä, että yleiskaava-alueelle on laadittu hulevesiselvitys ja sen tulokset on otettu huomioon kaavaehdotuksen ratkaisussa osoittamalla hulevesien hallinnan vaatimia aluevarauksia sekä antamalla asemakaavoitusta ohjaava yleismääräys hulevesien osalta. Myönteistä on, että myös suojavyöhykkeitä pienvesiin kasvatettu. Hulevesien laadullinen ja määrällinen hallinta alueella on tärkeää, jotta alueen vesistöjen veden laatu ei heikkene ja jotta hulevesitulvilta vältytään. Alueella on luontokohteita sekä vesistöjä, jotka ovat erityisen herkkiä hydrologisille ja hulevesien laadun muutoksille. Maankäytön muutoksista aiheutuvat lisääntyvät hulevesimäärät on tärkeä pystyä hallitsemaan, sillä mm. Sääksjärven korkean vesipinnan aiheuttamasta haitasta / vaarasta rantakiinteistöille on tullut jo nykytilanteessa yhteydenottoja ympäristönsuojeluun.

Viranomaislautakunta katsoo, että osayleiskaava-alueen etälä- ja lounaisosaan sijoittuvan TP-5 alueen rajauksessa tulisi käyttää luonnosvaiheen mukaista rajausta ottaen huomioon läheiset luontoarvot (luo-3 alueet) sekä tunnistettu huleveden pääasiallinen johtamisreitti, minkä välityskykyyn maankäytön muutokset eivät saa vaikuttaa.

Kuva 1. luonnosvaihe                      Kuva 2. ehdotusvaihe

Melu

Kaavassa on myös osoitettu meluntorjuntatarve sellaisille asuin- ja virkistysalueille, joilla meluarvot ylittävät melun suunnittelun ohjearvot. Näitä alueita on vt 3 ja sen oikaisun, 2 kehän ja pääradan varsilla. Joissain kohdin on voitu jättää suojaviheraluetta suojaamaan alueita melulta. Pientaloasuinalueen (AP-8) rajausta on tarkistettu kauemmaksi radasta.

Kaavassa rautatien meluntorjuntatarve on Sääksjärven keskustan kohdalla osoitettu pääsääntöisesti rautatien välittömään läheisyyteen, mutta Birgitanmetsän (A-1 -alue) sekä Ahonperän ja Kanniston (AP-8 -alueita) kohdalla meluntorjuntatarve on osoitettu asuinalueen kohdalle toteutettavaksi. Lisäksi meluntorjuntatarpeita on kaavassa esitetty esim. VL-alueiden kohdille. Sääksjärven pohjoisosan alueella olemassa olevaa omakotitaloasumista sijoittuu rautatien ja moottoritien väliin. Kaavassa meluntorjuntatarve on osoitettu tällä alueella moottoritien länsipuolelle sekä radan itäpuolelle.

Tarkemmassa suunnittelussa tulee mallintaa meluntorjuntarakenteiden sijainti ja toteutus, jotta meluntorjunnasta saadaan tarkoituksenmukaisella tavalla yhtenäinen ja tiivis kokonaisuus. Riittävän melusuojauksen saavuttamiseksi meluntorjuntarakenteen tulee tarvittaessa jatkua suojattavan alueen ohi. Meluntorjunta tulee suunnitella siten, että toteutettavat rakenteet eivät aiheuta haitallista äänen heijastumista.

Ilmastovaikutusten arviointi

Ilmastovaikutusten arviointi jää osittain vajavaiseksi johtuen käytettävissä olevista arviointityökaluista ja niihin liittyvistä puutteista. Ilmastovaikutuksia on kuitenkin tarkasteltu käyttämällä ELY-keskuksen laatimaa ilmastokestävä kaavoitus -tarkistuslistaa (KILVA), jonka tavoitteena on auttaa tekemään valintoja, joilla maankäytön suunnittelun ratkaisuja suunnataan ilmastokestäviksi. Osayleiskaavaehdotuksessa on tunnistettu kaavan vahvuuksia ja heikkouksia ilmastovaikutusten osalta sekä tunnistettu käytettävissä olevia keinoja päästövaikutusten vähentämiseksi. Osayleiskaavaehdotukseen on sisällytetty kaavamääräyksiä, jotka ohjaavat mm. energiaratkaisuissa päästöjen vähentämiseen sekä irrotettavien maa- ja kiviainesten hyödyntämiseen alueella. Hulevesien hallinnan huomioon ottaminen tukee myös ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Muuta

Viranomaislautakunta katsoo, että alueen asemakaavoitusta on tärkeä viedä eteenpäin riittävän suurina kokonaisuuksina, jotta mm. hulevesien hallintaan sekä kiviainesten ja maamassoja louhimiseen /kaivamiseen sekä käsittelyyn liittyviä vaikutuksia pystytään paremmin hallitsemaan. Riittävän suurien kokonaisuuksien osalta pystytään myös tarvittaessa ohjaamaan eri alueiden vaiheistusta esim. louhintoihin liittyvien ympäristöhäiriöiden välttämiseksi. Vaiheistus vaikuttaa myös siihen, kuinka lou­hin­ta- ja murskaustoimintoja voidaan toteuttaa. Mahdollinen lähellä ole­va asutus rajoittaa louhinnan ja murskauksen toteuttamista.

TP-5 alueiden, joissa toiminnasta aiheutuvia ympäristöhäiriöitä ei ole rajoitettu, sijoittuu asutuksen sekä luonto- ja virkistysalueiden välittömään läheisyyteen. Näiden alueiden sijoittumisen edellytyksiä sekä vaikutuksia tulisi vielä tarkastella.

Toimivalta: Lempäälän kunnan hallintosäännön 5 luvun 7 §:n mukaan viranomaislautakunta on toimivaltainen päättämään asiasta.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö, p. 040 133 7257

Esittelijä Ympäristöpäällikkö

Päätösehdotus Viranomaislautakunta päättää antaa Sääksjärven osayleiskaavasta edellä selostusosassa kohdassa ”Ehdotus lausunnoksi osayleiskaavaehdotuksesta” mukaisen lausunnon.

Päätös Viranomaislautakunta hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti

 Merkittiin pöytäkirjaan, että pykälä tarkastettiin kokouksessa.

Tiedoksi yleiskaavoittaja Suontausta