Viranomaislautakunta
Pöytäkirja 07.12.2022/Pykälä 61

VIRLTK 07.12.2022 § 61  

163/10.02.02/2021  

 Asia
Lempäälän kunta pyytää viranomaislautakunnan lau­sun­toa Hauralan eteläosan osayleiskaavaehdotuksesta (12019) 12.12.2022 men­nes­sä. Kaava-aineisto löy­tyy Lempäälän kunnan verkkosivuilta: www.lempaala.fi > Asuminen ja ympäristö > Kaavoitus ja maankäyttö > Kaavoitus > Yleiskaavoitus > Vireillä olevat yleiskaavat.

Alueen yleiskuvaus

 Suunnittelualue sijaitsee nykyisen Hauralan asuinalueen etelä- ja länsipuolella, noin kaksi kilometriä Lempäälän kuntakeskuksen länsipuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 150 hehtaaria. Alueen eteläosassa risteää Turuntie, Viialantie ja Vesilahdentie.

 Maastonmuodoiltaan peltovaltainen suunnittelualue on suhteellisen tasaista. Suurimmat korkeusvaihtelut ovat alueen pohjoisosassa, missä on myös alueen korkein kohta (105 m mpy). Alueen matalimmat kohdat (84 m mpy) sijaitsevat suunnittelualueen etelä- ja länsirajalla. Peltoja ympäröivät asutus ja metsäiset alueet, jotka ovat lähes kokonaan metsätalouskäytössä olevaa varttuvaa tai varttunutta tuoretta kangasta. Paikoin on avohakkuualoja. Suunnittelualueeseen kuuluu Toutosen ranta-aluetta, joka on leveältä vyöhykkeeltä metsäinen, joten vesistönäkymiä ei pääse syntymään.

 Suunnittelualue on pääosin Lempäälän kunnan omistuksissa lukuun ottamatta ranta-aluetta sekä yksittäisiä asuinkiinteistöjä ja yleisten teiden alueita.

 Kaavan tarkoitus

Kaavoituksen tavoitteena on vastata kasvaneeseen pientalotonttien kysyntään. Alueelle tavoitellaan monimuotoista ja laadukasta pientaloasumista rivi-ja luhtitaloista omakotitaloihin sekä niihin liittyviä virkistys-, liikenne-ja palvelualueita.

 Alueen kaavatilanne

 Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 (tullut voi­maan 8.6.2017) suunnittelualue sijoittuu kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeelle (kk6), joka tulee turvata tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen laajentumisalueeksi. Suurin osa alueesta on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualue ulottuu tiivistettävän asemanseudun reunaan. Alueen koillisnurkka kuuluu kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen. Alueen länsireuna on maaseutualuetta, minne voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Alueen pohjoisosa rajoittuu arkeologisen perinnön ydinalueeseen, millä on osoitettu maakunnallisesti merkittävät laajat yhtenäiset arkeologiset perinnön tihentymät. Suunnittelualue rajautuu idästä merkittävästi parannettavaan päärataan, missä tulee varautua yhteensä neljään raiteeseen. Birgitan polun ulkoilureitti kulkee Viialantien varressa. Suunnittelualueen länsi-ja eteläpuolella on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas Vesilahden kulttuurimaisema. Maakuntakaavan yleismääräyksissä määrätään, että taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja varata yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa yleiseen virkistyskäyttöön.

 Lempäälän strategisessa yleiskaavassa (tullut voimaan 18.8.2021) suunnittelualue sijoittuu kuntakeskuksen helmen alueelle, jota tiivistetään ja kehitetään vireänä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen keskittymänä. Osa Vesilahdentiestä ja Viialantiestä on osoitettu taajamarakenteen runkoyhteytenä, mikä toimii ensisijaisena joukkoliikenteen yhteytenä. Muut päätiet ovat yhteysliikenteen potentiaalisia kehittämislinjoja. Suunnittelualueen halki on osoitettu olemassa oleva tärkeä ekologinen yhteys, minkä säilyminen ja kehittäminen tulee turvata tarkemmassa suunnittelussa. Kulttuuriympäristön merkittävät arvoalueet rajautuvat suunnittelualueeseen pohjoisessa ja lännessä. Birgitan polku on osoitettu Viialantien ja Turuntien suuntaisesti.

 Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaava (tullut voimaan 17.12.2001). Suurin osa alueesta on maa-ja metsätalousalueita (M-1 ja MT-1). Hauralan asuinalueen reunassa osa alueista on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja osa lähivirkistysaluetta (VL). Alueen eteläosassa on palvelujen ja hallinnon alue (P). Vesilahdentien ja Turuntie on osoitettu seudullisiksi pääväyliksi, Viialantien alueelliseksi pääväyläksi ja aluetta reunustavat Hauralantie, Mustiontie ja Metsäsaarentie kokoojakaduiksi. Alueen pohjoisosaan on osoitettu ohjeellinen ulkoilu- ja retkeilyreitti tai kevyen liikenteen yhteys.Vesilahdentien ja Turuntien varteen on osoitettu päävesijohto.

 Ranta-alueella on voimassa Lempäälän rantaosayleiskaava (astunut voimaan 1993), jossa on osoitettu rantarakentamisen alueet pientalovaltaisina alueina (AP) tai loma-asuntoalueina (RA). Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet ovat osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M ja MT).

 Selvitykset ja suunnitelmat

 Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tehty ja käytetty seuraavia selvityksiä:

 Hulevesiselvityksen mukaan kaava-alueella muodostuvat hulevedet laskevat Pyhäjärveen pintavaluntana sekä avo-ojia pitkin. Hulevedet purkavat Pyhäjärveen useammassa kohdassa eri puolilla kaava-aluetta. Avo-ojat toimivat myös tulvareitteinä, jonka vuoksi ne tulee säilyttää ja/tai siirtää hallitusti esim. uusien katualueiden yhteyteen. Hulevesien hallintaan liittyvien yleisten periaatteiden noudattamiseksi muuttuva maankäyttö edellyttää hulevesien viivyttämistä. Viivyttäminen on mahdollista avo-ojien sekä hulevesien viivyttämiseen tai/ja imeyttämiseen suunniteltujen rakenteiden avulla. Viivytysratkaisut voidaan toteuttaa alueellisesti tai/ja tonttikohtaisesti. Hulevesiselvityksessä on osoitettu hulevesien alueelliseen viivyttämiseen alustavasti soveltuvat alueet ja nämä on sisällytetty kaavakarttaan hule-merkinnällä. Lisäksi kaavan yleismääräyksissä esitetään, että asemakaavoituksen yhteydessä tulee laatia tarkempi hulevesien hallintasuunnitelma. Hulevesisuunnittelussa tulee ottaa huomioon sekä laadulliset että määrälliset hallinnan tavoitteet ja turvata riittävät aluevaraukset hulevesien luonnonmukaiseen hallintaan sekä tulvareiteille. P- ja PY -alueilla hulevesiä on viivytettävä kiinteistökohtaisinmenetelmin. MIkäli muodostuvien hulevesien arvioidaan olevan epäpuhtaita on hulevesien hallinnassa kiinnitettävähuomiota laadulliseen käsittelyyn.

 Luontoselvitysten perusteella suunnittelualueella ei havaittu kutevia viitasammakoita eikä viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Toutosen ranta-alueella on luontodirektiivin liitteen IV(a) lummelampikorennolle soveltuvaa elinympäristöä. Kartoituksissa alueella ei kuitenkaan havaittu kyseistä lajia tai muitakaan luontodirektiivin korentoja. Suunnittelualueella ei havaittu myöskään liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Luontoselvityksessä suositeltiin kuitenkin säästämään parhaiten liito-oravalle soveltuvia alueita mahdollisuuksien mukaan sekä turvaamaan liito-oravan liikkumismahdollisuudet niin suunnittelualueen sisällä kuin sen ulkopuolelle. Kaavassa on osoitettu VL-1 merkinnällä lähivirkistysalueita, joiden kaavamääräyksessä todetaan, että  suunnittelussa on huomioitava, että alue on osa ekologista viherverkostoa. Viherverkoston jatkuvuus sekä ekologinen ja virkistyksellinen toimivuus tulee turvata.

 Suunnittelualueella todettiin esiintyvän Suomessa yleisinä tavattavia lepakkolajeja; pohjanlepakkoa, vesisiippaa sekä viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa. Maastokartoituksissa ei tehty suoria havaintoja lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikoista, mutta niihin viittaavaa parveilua havaittiin (merkitty luokan I-II lepakkoalueiksi). Metsäsaarentien varrella olevan pienen metsäsaarekkeen reunalla on pieni pienialainen kangasketo, jolla esiintyy kissankäpälää (NT) sekä muuta kuivan kedon lajistoa, kuten huopakeltanoa, lampaannataa, mäkitervakkoa, siankärsämöä ja kissankelloa. Kohteeseen sisältyy myös pienialainen

  rehevämpi heinäniitty, jossa kasvaa mm. nurmipuntarpäätä, koiranputkea, kurjenpolvea ja vuohenputkea. Näiden havaintojen johdosta kaavaehdotukseen on sisällytetty luo-7 ja luo-8 merkinnöillä olevat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alueet. Lepakoiden käyttämille kulkuyhteyksille eli ns. siirtymäreiteille ei ole kaavassa erillistä merkintää, mutta niiden läheisyydessä on viheryhteystarvemerkintä, minkä johdosta voidaan varmistua siitä, että lepakkoalueiden välillä säilyy puustoinen kulkuyhteys.

 Lempäälän kunnan liikennemeluselvityksen perusteella Rautatien ja  maanteiden päiväaikainen yli 55 dB ja yöajan yli 50 dB yhteismelualue ulottuu pitkälle suunnittelualueen peltoaukeilla. Tavoitellut maanteiden nopeusrajoitusten alentamiset uuden Vesilahdentien ja Turuntien liittymän läheisyydessä lieventävät haitallisia meluvaikutuksia. Meluselvityksen mukaisille melualueille on pääosin osoitettu melulle ei niin herkkää toi-mintaa, jolloin voidaan varmistua, ettei melulle altistuvien ihmisten määrä lisäänny. Yleiskaavassa on huomioitu seututeiden ja rautatien meluntorjuntatarpeet ja uuden rakentamisen ja meluntorjunnan myötä olemassa olevan asutuksenkin melutilanne näiden osalta paranee. Pääradalla varaudutaan lisäraiteisiin, mitkä toteutuessaan sijoittuvat nykyisten raiteiden itäpuolelle, jolloin vaikutukset yleiskaava-alueelle eivät ole niin suuret. Lisäraiteet voivat  jonkin verran lisätä melua ja tärinää raiteiden läheisyydessä. Vaikutuksia tällä saattaa olla Myllyvainiontien varteen osoitetulla uudella AP-alueella, mikä on lähimmillään n. 300 metrin päässä raiteista. Toisaalta uudella asuinalueella pystytään ottamaan melun ja tärinän torjunta huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja siten minimoimaan haitat. Kaavaehdotukseen sisältyy meluntorjuntatarve-merkintä sekä yleismääräys, että maankäytön jatkosuunnittelussa on huomioitava liikenteen melusta johtuvat rajoitukset maankäytön sijoittumiselle sekä näihin liittyvät suojaustarpeet. Raideliikenteen läheisyydessä on lisäksi otettava huomioon mahdolliset runkomelu- ja tärinähaitat.

 Ehdotus lausunnoksi

 Osayleiskaavatyön yhteydessä on tehty kattavasti selvityksiä ja tarkasteluja sekä otettu hyvin huomioon niiden johtopäätöksiä mm. luontoarvojen sekä meluntorjunnan ja hulevesien hallinnan osalta. Osayleiskaavaehdotus sisältää useita ilmastokestävyyttä tukevia yleismääräyksiä ja mahdollistaa asutuksen tukeutumisen lähipalveluihin. Kaavan yleismääräyksissä todetaan, että asemakaavoituksella tulee edistää laadukasta kävely- ja pyöräily-ympäristöä painottaen erityisesti sujuvia yhteyksiä palveluihin ja joukkoliikennepysäkeille. Viranomaislautakunta pitää tätä tärkeänä ja että samassa yhteydessä selvitetään myös pyöräpysäköinnin toteuttamista bussipysäkkien läheisyyteen Hauralantien, Vesilahdentien ja Viialantien varteen.

 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta osoittava luo-7 merkintä on tarpeen, sillä kangaskedot ja tuoreet heinäniityt on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi (CR) luontotyypeiksi. luo-8 merkinnät ovat riittävät suhteessa luontoselvityksessä esitettyihin lepakkohavaintoihin. Viranomaislautakunta kuitenkin katsoo, että kaavan yleismääräykseen: "Avohakkuita tai maisemakuvaa merkittävästi heikentävää toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 §:ssä tarkoitettua lupaa VL, EV sekä luo-alueilla" ei sisälly riittävällä tavalla luo-alueiden arvojen heikentämiskiellon ennakkovalvonta. Yleismääräys jää myös osittain tulkinnanvaraiseksi sen suhteen, mikä on merkittävästi heikentävä toimenpide. Yleismääräystä on hyvä tarkistaa ja harkita käytettäväksi samaa yleismääräystä, mitä on muissakin osayleiskaavoissa käytetty. Useissa osayleiskaavoissa on todettu, että maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 §:ssä tarkoitettua lupaa VL-, EV- sekä luo-alueilla.

 Ilmakuvatarkastelun perusteella alueella on vähän metsäalueita. Viranomaislautakunta katsoo, että jäljellä olevien VL-alueeksi osoitettujen metsäalueiden säilyminen mahdollisimman luonnontilaisina tulee varmistaa. VL-alueita koskevaan kaavamääräykseen sisältyvät mahdollisuudet viljelypalstatoiminnalle, hulevesien hallinnalle, uusiutuvaa energiaa ja kunnallistekniikkaa palvelevalle rakentamiselle tulee rajata metsäalueiden ulkopuolelle.

Toimivalta: viranomaislautakunnalta on pyydetty lausuntoa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö, p. 040 133 7257

Esittelijä Ympäristöpäällikkö

Päätösehdotus Viranomaislautakunta päättää antaa Hauralan eteläosan osayleiskaavaehdotuksesta edellä selostusosassa kohdassa "Ehdotus lausunnoksi" mukaisen lausunnon.

Päätös Viranomaislautakunta hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

Tiedoksi yleiskaavoittaja Suontausta